Kesäkurpitsa-chévrekeitto

4 annosta

1 sipuli
2 rkl valkosipulimurskaa
1 rkl juoksevaa Beceliä, öljyä tms. rasvaa
2 kesäkurpitsaa
6 dl vettä
150g Créme Bonjour Chévre & Yrttiä
reilusti mustapippuria myllystä

Hienonna sipuli. Kuumenna rasva ja kuullota sipulia ja valkosipulimurskaa hetki kattilassa. Suikaloi kesäkurpitsat ja lisää ne kattilaan. Kuullota noin 10 minuuttia. Lisää vesi ja hauduta kasviksia, kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää joukkoon tuorejuusto ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Kuumenna, mausta pippurilla (ja tarvittaessa suolalla). Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä.

Tämä on keittojen aatelia! Aivan uskomattoman hyvää. Olen saanut reseptin alun perin isältäni. Itse tein keittoa eilen ensimmäistä kertaa, mutta olen maistanut samaista keittoa iskän sekä Mikon äiskän tekemänä, ja aina on ollut yhtä hyvää. Eikä ole edes hankala tehdä. Suosittelen!

Mätimunat eli täytetyt munat

Otin varaslähdön täytettyjen munien suhteen ja valmistin niitä jo eilen (tiistaina 15.4.), vaikka Mitä tänään syötäisiin? -ohjelma ottaa reseptin käsittelyynsä vasta tänään keskiviikkona 16.4. Itse asiassa juuri kohta.

Tein tosin hieman erilaisella reseptillä kuin ohjelmassa, perusperiaatteiltaan resepti löytyy kuitenkin ohjelman nettisivuilta. Nimesin Täytetyt munat -reseptin Mätimuniksi, koska ohjelmasta poiketen käytin munien koristeluun lohen mätiä. Myöskään viiriäisen munat eivät kuuluneet alkuperäiseen reseptiin, eivätkä tietyt mausteet ja kaikki valmistusvaiheet sellaisinaan yms.

Mätimunat
12 kappaletta

6 luomukananmunaa
koristeluun 4 viiriäisen munaa, ruohosipulia ja lohen mätiä

Täyte:
1 tölkki tonnikalaa vedessä
1/2 tölkkiä kevytkermaviiliä
1/2 desiä rasvatonta majoneesia
ruohosipulia
pippurista yrttimaustetta (suolatonta)
sitruunapippuria (suolatonta)
mustapippuria myllystä
ripaus aromaattia

Keitin munat koviksi. Tavan munat ottivat kahdeksan minuuttia, viiriäisen munat neljä. Kuorin ja halkaisin munat. Halkaisin ne pystysuunnassa, vaikka käytännöllisempi tapa (pysyisivät paremmin pystyssä) olisi varmasti pituussuunta. Sitten otin niistä keltuaiset pois ja säilytin ne täytettä varten.

Valutin tonnikalan. Sekoitin tonnikalan, kermaviilin, majoneesin, keltuaiset, ruohosipulit ja mausteet kulhoon ja sekoitin. Ohjelman reseptissä ainekset pistettiin monitoimikoneella soseeksi, mutta hyvin se onnistui ilmankin.

Lusikoin täytteen kananmunan puolikkaiden päälle. Koristelin pippurilla, lohen mädillä, ruohosipulilla ja viiriäisen munilla. Olisihan tuosta lautasesta kivemmankin näköisen saanut salaatinlehdillä yms., mutta eipä kiireisenä arkena kaikkea sitten löytynyt jääkaapista.

Loput täytteestä voi käyttää leivänpäällysteenä. Nams.

Kielitietty - ruokaa porsaan kielestä

Teimme viime viikolla yhtenä iltana porsaan kieltä ruuaksi, kun saimme sitä lähikaupasta tarjouksesta. En ole ennen kieltä tehnytkään. Googlasin kielireseptejä ahkerasti, mutta juuri muuta ei löytynyt kuin seuraavanlainen perusresepti:

Ainekset
kieltä
vettä
keittovihanneksia
sipulia
valko- ja mustapippuria
suolaa

Keitin kieltä hetken ja poistin vaahdon. Sitten laitoin kattilaan lisää vettä ja kaikki nuo listassa olevat ainekset. Annoin kiehua kaksi tuntia.

Tarjosin kielen keitetyn parsan, uuden sadon perunoiden ja vihreän salaatin kera. Kielen kuoriminen oli hieman haastavaa ja vähän ne kielen nystyt ja paukamat ällöttivätkin. Kieli oli kuitenkin hyvää ja pehmeää.

Jälkeenpäin löysin sitten netistä ohjeen, että kieli nyljetään kärjestä tyveen päin ja leikataan viipaleiksi tyvestä kärkeen päin. Tuo tieto olisi voinut helpottaa kuorimista.

Kiinnostaisi, miten muuten kieltä voi laittaa kuin keittämällä. Keitettyä kieltä toki voi sitten syödä lämpimänä tai kylmänä, tai vaikka laittaa uuniin jonkun muhennoksen kanssa, mutta onkos muita valmistamistapoja? Lisäksi kiinnostaisi kielen ravintoarvot. Onkohan kieli terveellistä ruokaa? Täytynee googlailla lisää, mutta pikapuoliin tehdyn haun tulokset olivat hieman laihat näiden tietojen osalta.

Ankan fileetä Baskimaan tomaattikastikkeessa

Löysin kaupan pakastinaltaasta ankanrintaa ja innostuin kokeilemaan. Ohjeita pastamiseen löysin netistä: www.k-supermarket.fi/lihaviikko. Pakkauksessa oli myös ohje, jota pääosin käytin, mutta hieman modattuna. Jätin muun muassa paprikan kokonaan pois.

Ankan fileetä Baskimaan tomaattikastikkeessa
2 hengelle

350 g ankan rintafileetä
4 tomaattia
reilu 1/2 purkkia (200 g) tomaattimurskaa
1 sipuli
pala purjoa
valkosipulimurskaa
cayennepippuria
aromisuolaa

Pastoin paloitellut sipulit padassa öljyssä ja lisäsin sinne paloitellut tomaatit, tomaattimurskan, huuhdotun ja paloitellun purjon, aromisuolan ja cayennepippurin. Annoin hautua hiljalleen puolisen tuntia.

Ankan paistaminen: Kuivasin sulaneen ja huoneenlämmössä tunnin olleen lihan talouspaperilla. Tein fileen nahkapuolelle viiltoja ja maustoin sen aromisuolalla ja mustapippurilla. Paistoin lihan tulikuumalla pannulla ilman rasvaa ensin nahkapuoli alaspäin, jotta rasva pääsi sulamaan. Kaadoin pannulle sulaneen rasvan pois (jossain ohjeessa se säästettiin perunoille) ja käänsin fileen. Nahkapuolelta file oli siis paistunut noin kolme minuuttia, ja nahka oli tummunut, muttei palanut. Sitten paistoin toiselta puolelta hetkisen, alle kaksi minuuttia.

Fileiden tulee ehdottomasti jäädä mediumiksi - sisältä reilusti punaisiksi - ankan liha kärsii liiasta paistamisesta ja menettää mureuttaan. Leikkaisin fileen paksuiksi siivuiksi, pari siivua kummallekin syöjälle, ja tarjoilin sen tomaattikastikkeen, lohkoperunoiden ja vihreän salaatin kanssa. Juomaksi punkkua.

Liha oli todella hyvää ja tomaattikastike sopi sille. Toki ei sitä kastiketta välttämättä olisi edes tarvittu. Ankkaa tulemme ostamaan jatkossakin ja kokeilemaan eri reseptejä. Tätä reseptiä suosittelen ainakin lämpimästi.

Korma lampaan ulkofileestä

Lammaskorma
2-3 annosta

400–500 g lampaan ulkofileetä
1 punasipuli
reilu 1/2 tölkkiä eli noin 200 g tomaattimurskaa
oliiviöljyä paistamiseen
valkosipulimurskaa pari teelusikallista
1 rkl korianterin siemeniä
1 rkl raastettua inkivääriä
1 rkl juustokuminaa
muutama rouskaus chiliä myllystä
muutama rouskaus mustapippuria myllystä
ripaus aromaattia tms. suolaa
reilu 1 dl ruokajogurttia

Ota liha lämpenemään pöydälle ajoissa ennen paistamista. Leikkaa se pienehköiksi pihveiksi. Pilko sipuli. Raasta inkivääri ja laita kulhoon, sen sekaan juustokumina, valkosipulimurska, korianterin siemenet, suola, mustapippuri ja chili.

Paista lihapalat pannulla öljyssä. Itse jätin lihan mediumiksi miehelle ja itselleni medium miinukseksi, mutta kukin valitkoon kypsyysasteen makunsa mukaan. Paista myös sipulit. Lisää paistetut sipulit, tomaattimurska ja sekoittamasi maustesoossi lihojen kanssa pannulle. Sekoita jukurtti joukkoon. Kuumenna hieman ja tarjoile.

Meillä liha tarjoiltiin feta-salaatin, ranskalaisten sekä lohkoperunoiden ja punaviinin kera. Hyvää oli :)

Idean ruokaan sain S-kaupan mainoksesta. Modasin reseptin tosin mausteita lukuun ottamatta oman maun mukkaan.

Tomaattikeitto (jota on pakko santsata)

Ainekset:

punasipuli
pala purjoa
valkosipulimurskaa pari pikkulusikallista
oliiviöljyä
tomaattimurskaa purkki (400 g)
kuorittuja luumutomaatteja purkki (400 g)
vettä 0,5 litraa
kalakastiketta
Creme Bonjour, valkosipuli 13 %, noin reilu 1 desi (puoli purkkia)
suuruste
ketsuppia luraus
mustapippuria myllystä
chiliä myllystä
kuivattua timjamia
kuivattua basilikaa
kuivaa patonkia palanen

Keiton päälle
tuoretta basilikaaparmesaania
edamia
mustaa pippuria myllystä

Kuullotin punasipulin kattilassa öljyssä, laitoin sekaan purjon ja valkosipulimurskan. Seuraavaksi lisäsin tomaatit (luumutomaatit paloiteltuna). Sitten pistin sekaan vettä, kalakastiketta, leipäkuutiot ja mausteet. Tupsautin sekaan vielä hieman ketsuppia antamaan makeutta, saman asian ajaa sokeri, mutta tämän kohdan voi hyvin jättää poiskin. Maistellessani itse kaipasin kuitenkin hieman makeutta sekaan. Annoin kiehua hiljalleen vajaan puoli tuntia. Lisäsin Creme Bonjourin ja suurusteen, annoin kiehua pari minuuttia. Keitoksen voisi soseuttaa tässä vaiheessa halutessaan tasaisen sopan. Päälle lisäsin tuoretta basilikaa pari lehteä, vähän mustapippuria sekä parmesaani- ja edam-raastetta. Keitto maistuu lauantai-iltana hyvän punaviinin kanssa.

Kobe-härkä juo olutta, kellii hierottavana ja kuuntelee japanilaisia runoja

Viime viikolla sattui silmiimme paikallislehti, jossa mainostettiin Kobe-härkää lähimarketissa hintaan 169 euroa/kilo. Kobe tunnetaan myös nimellä Wagyu. Stockan Herkku Helsingissä tarjoaa samaista lihaa tällä hetkellä 230 euroa/kilo. Lappeenrannan kaupoissa emme ole ennen tavanneet kyseistä lihaa. Päätimme tarttua lähimarketin tarjoukseen.

Ennen tiskille astumista mietimme, kuinka monta sataa grammaa raaskimme ostaa. Pihvit olivatkin valmiita, noin 200 gramman kokoisia, ja hintaa meidän pihville tuli 32 euroa. Niin, otimme vain yhden - se riitti varsin hyvin maistelemiseen.

Valitsimme pihville punaviinin. Tosin Alkokaan ei ihan osannut auttaa valinnassa, kun Kobe oli heille täysin tuntematon lajike. Kuvailemalla lihaa saimme ihan käypäsen punaviinin. Netistä löysimme sellaisenkin tiedon, että myös kuohuviini olisi ollut osuva valinta.

Raaka liha oli marmorisen näköistä ja erikoisen tuoksuista. Jännitystä onnistumisesta oli ilmassa, kun rupesimme paistamaan sitä. Ohjeiden mukaan pyöräytimme sitä melko pikaisesti kuumalla pannulla ja maustoimme vain suolalla. Onnistuimme hyvin, pihvi oli juuri sopivan medium.

Ensimmäinen kommentti Mikolta oli "Epätodellista!". Se kuvaa aika hyvin lihan mureutta. Kobella on todella vähän tekemistä ihan tavallisen häränpihvin kanssa. Liha oli myös yllättävän rasvaista. Kyseessä oli siis ulkofile, sisäfilettä ei ollut tarjolla, ja ehkä lähes 500 euron kilohintakin olisi jo jonkin sortin kynnys.

Kobe-härän maun salaisuus piilee asiantuntijoiden mukaan lihan hienossa marmoroinnissa sekä siinä, että härkiä hemmotellaan mm. juottamalla niille olutta, hieromalla niitä sake-viinalla ja lukemalla niille japanilaisia haikurunoja. Niillä on erittäin tarkka ruokavalio.

Karja on alun perin Japanista, mutta sitä kasvatetaan nykyään esimerkiksi Uudessa-Seelannissa lisenssillä. Ihan lähiruuasta ei siis voida puhua. Toisaalta hinta-laatukaan ei makuun tottumatonta ihan vakuuttanut, joten voi olla, että Kobe jää kauppaan seuraavalla kerralla. Mutta ilman muuta suosittelen muitakin joka tapauksessa kokeilemaan :)

Liha ei siis missään nimessä ollut pahaa, vain erikoisen makuista. Suutuntuma oli kyllä uskomaton. Tekisi mieli maistaa joku kerta Kobea ammattilaisten valmistamana. Myös Kobe-sisäfile tulee varmasti vielä kokeiltua.

Lisää aiheesta Kobe: Kauppalehdessä Kobesta