Näytetään tekstit, joissa on tunniste katkarapucocktail. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katkarapucocktail. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. tammikuuta 2011

Katkarapucocktail lähikaupan aineksista

Yksi katkarapucocktail herneillä, loput halusivat ilman. Huomaa taustalla kätevä sitruunanpuristin.

Tämäkin talvinen kokkailuilta vietettiin yhdessä sisson ja Marciksen kanssa. Kokonaista illallista ei tehty, vain pieniä "hyviksiä" (siskoni sanoin). Ensin nautimme katkarapucocktailin lähikaupan aineksista ja sitten lämpimänä herkkusienijuliennen, jonka resepti löytyy myös blogistani: http://tanjan-mausteet.blogspot.com/2011/01/herkkusienijulien-julienne-nimensa.html.

Katkarapucocktail lähikaupan aineksista
neljälle alkupalaksi

isoja katkarapuja pussillinen (pakaste)
½ tuorekurkku
jäävuorisalaattia
ananasta purkillinen (ei mieluiten ihan halvinta, lähempänä aitoa makua on esim. Del Monte)
herneitä pussillinen (pakaste)
sitruunaa
hampurilaismajoneesia (ultra kevyt american)
kermaviiliä
yrttimaustetta
sitruunapippuria

Sekoitetaan kermaviili, hampurilaismajoneesi, sitruunanmehu, sitruunapippuri ja yrttimauste astiassa. Sitten sekoitetaan joukkoon sulatetut katkaravut ja annetaan satsin maustua hetki jääkaapissa. Sillä aikaa ladotaan annosmaljoihin jäävuorisalaattia.

Maustumisen jälkeen laitetaan annosmaljoihin jäävuorisalaatin päälle katkarapua soosseineen, sitten kurkkua ja ananasta, vähän vielä jäävuorisalaattia ja sitten koko homma katkaravuista lähtien uudelleen kerroksittain. Lopuksi koko komeuden päälle kaavitaan loppu soossista ja laitetaan vielä ripaus sitruunapippuria ja yrttimaustetta sekä herneet. Tuoreen ananaksen (tai mangon ja avokadon) kanssa tehty versio on hieman ruhtinaallisempi, mutta tämäkin kyllä maistuu erinomaisesti.

lauantai 11. syyskuuta 2010

Kaveri-illallisen alkupalana katkarapucocktail

Mukava kokkailla, kun on useampi suu syömässä ja makunystyrä maistelemassa. Ville ja Jaakko olivat eilen kylässä – ovat tosin vieläkin, nukkuvat tällä hetkellä – joten ihan parhaille tyypeille sain kokkailla.

Eilisen menuksi muotoutui sitten seuraava: katkarapucocktail, valkosipulietanat ja spagetti bolognese. Villelle etanakokemus oli ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen. Alkupalat syötiin jo ennen saunaa, kun pojat olivat nälkäisiä, pääruoka nautittiin saunan päälle ja sitten vielä pelattiin lautapelejä aamuun asti.

Katkarapucocktail oli varsin yksinkertainen, mutta maistui:

Katkarapucocktail (neljälle alkupalaksi)

jättikatkarapuja (suolaliemessä, yksi rasia)
tuoretta ananasta (yksi pieni)
jäävuorisalaattia
kevyttä hampurilaiskastiketta
rasvatonta majoneesia
sitruunamehua paljon
sitruunapippuria

Irrotin katkaravuilta pyrstöt. Sekoitin astiassa katkaravut, hampurilaiskastikkeen, rasvattoman majoneesin ja sitruunamehun. Leikkasin ananaksen sopivan kokoisiksi paloiksi. Asettelin kulhoihin (jotka ovat oikeasti hervottoman kokoisia viinilaseja) jäävuorisalaattia, maustuneita katkarapuja ja ananasta vuorotellen. Sitten kaadoin päälle katkaravuilta jääneen kastikkeen ja laitoin pari tujausta sitruunapippuria. Tarjoilin tuoreen valkosipulipatongin ja kylmän kuivan roseeviinin kanssa.

Cocktailit maistuivat. Jälkiviisaana voi todeta, että suolavedessä säilötyt katkaravut olisi voinut ensin huuhtoa, nyt ne maistuivat luonnollisesti aika suolaisilta. Toisaalta ananaksen raikkaus ja makeus tasapainottivat katkaravun suolaisuutta mukavasti. Ensi kerralla kuitenkin huuhtelen.

Mainio alkupala, josta tulee lapsuus mieleen. Silloin tuli kotona ja reissussa popsittua katkarapucocktailia varsin usein. Nyt tulee tehtyä silloin tällöin, mutta ei ole mitään syytä, miksei voisi tehdä useamminkin!