Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. joulukuuta 2018

Banskukaakku, lapsuuteni makumuistoja



Meillä ei kotona juurikaan leivottu makeita, mutta erään lapsuudenystäväni kotona muistan saaneeni maailman parhaat tuoreet, painavat munkit sekä ihanan kosteata banaanikaakkua.

En enää muista, kutsuiko ystäväni vai joku hänen perheenjäsenensä sitä kaakuksi – vai ihanko itse olen keksinyt sitä niin nimittää, mutta kaakkuna sen muistan. Jopa banskukaakkuna.

Tämä lapsuuden ihanuus tuli mieleeni, kun luin bloggaajakollegani Suvin postauksen siitä, kun hän äitinsä kanssa innostui tekemään banaanikakkua. Resepti ei näyttänyt monimutkaiselta, joten ajattelin, että kaltaiseni laiska leipurikin saattaisi sellaisen jaksaa vääntää.

En kuitenkaan halunnut tyytyä yhtään sen vähempään kuin tavoittelemaan lapsuuteni makumuistoa. Tarvitsin siis reseptin suoraan alkulähteiltä, ja lapsuudenystäväni sen minulle ystävällisesti pyynnöstäni toimitti.

Banskukaakku

Ainekset:

150 grammaa margariinia
3 desiä sokeria
2 munaa
4 banaania
3,5 desiä vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
2 tl vaniljasokeria

Ohjeet:

Vatkasin ensin sauvasekoittimella sokerin ja huoneenlämpöisen margariinin keskenään.

Lisäsin mukaan munat.

Pilkoin sekaan banaanit yksi kerrallaan ja hurauttelin seoksen tasaiseksi.

Sekoitin kuivat aineet keskenään ja lisäsin ne astiaan, jossa oli vatkattu seos. Itse asiassa sekä kanelia että neilikkaa lipsahti vähän enemmän kuin reseptissä mainittu…

Kaadoin koko hoidon voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan ja laitoin uuniin 175 asteeseen noin 45 minuutiksi.

Taikina oli hyvä, tuoksu uunista erittäin hyvä, lopputulos erinomainen. Olen aivan ihmeissäni, että osasin tehdä noin ihanaa, kosteata banskukaakkua! Kiitos mahtavalle reseptille!

Kuriositeettina mainittakoon, että vaikka suurin osa aineksista on samoja kuin Suvin kaakussa, niin mittasuhteet ovat erilaiset. Olen varma, että neilikalla on tärkeä rooli lapsuuteni makumuistossa, mutta niin lienee runsaalla määrällä banaania ja sokeriakin ;)



tiistai 27. helmikuuta 2018

Luigin kana



Kerrottakoon heti, että Luigin kana on Igorin kanaa ns. italialaisittain. Meillä kun ei syödä paprikaa, pitää joskus vähän soveltaa. Tässä ruuassa paprikan korvaa aurinkokuivattu tomaatti sekä tuore tomaatti. Persiljan tilalle tuoreeksi yrtiksi valikoitui basilika. Muutama sitruunainen säätö vielä mausteisiin ja avot, meillä on kanaa Luigin tapaan!

Luigin kana

kilo kanafileetä
purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja (valkosipuliöljyssä)
muutamia tuoreita tomaatteja pilkottuna
kaksi, kolme sipulia pilkottuna
valkosipulin kynsiä pilkottuna (viisi isoa lienee aika sopiva määrä)
sitruunan mehu
noin 100 grammaa tomaattipyreetä
kaksi desiä kanafondia
350 grammaa smetanaa (20%)
noin ruukullinen tuoretta basilikaa
lusikallinen sokeria
chiliä myllystä
mustapippuria myllystä
suolatonta sitruunapippuria
edit:
-> raastettua luomusitruunan kuorta
-> parmesanjuustoa

Kuullota pannulla sipuli, valkosipuli, tuoreet tomaatit ja aurinkokuivatut tomaatit. Lisää joukkoon tomaattipyree, sitruunamehu, sokeri, rouhittu chili, rouhittu mustapippuri, sitruunapippuri, kanafondi ja smetana. Anna kastikkeen saostua muutama minuutti.

Paista kanafileet nopeasti kuumalla pannulla, hivauta päälle sitruunapippuria. Laita fileet vuokaan ja kaada kastike fileiden päälle. Ripottele vuokaan maustekurkkukuutiot sekä basilika ja laita uuniin 175 asteeseen noin 30 minuutiksi. Tarjoile herkullinen pataruoka pastan ja vihreän salaatin kera.

Ja vaikka tämä todella hyvää näin olikin, niin kun nyt jälkeenpäin reseptiä pohdin, lisäisin pataan ehkä vielä raastettua sitruunankuorta ja lopuksi päälle parmesanjuustoa + jättäisin maustekurkun kokonaan pois - ja luulen, että niin tekisi Luigikin ;) Ja näin Luigi luikkii omia latujaan taas kauemmas Igorista.

Alkuperäinen Igorin kanan resepti on Peggyltä: https://pienipunainenkeittio.com/kanaa-igorin-tapaa/

Uuniin menossa


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Bouillabaisse



Kalaseljanka on yksi suosikeistamme, kuten nyt hyvä kalakeitto vaan voi olla, mutta bouillabaissea emme ole aikaisemmin kokeilleet tehdä itse. Nyt sekin on kokeiltu, eikä tulos ollut ollenkaan huono, päinvastoin!

Bouillabaisse

Soppaan tarvitaan noin ja suunnilleen:
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
tomaattimurskaa
2 laakerinlehteä
timjamia
sahramia
inkivääriä
pippuria myllystä
sitruunapippuria
sitruunamehua
kuivaa valkoviiniä
1 litra kalalientä
100 g lohta
100 g turskaa
100 g katkarapuja
100 g sinisimpukoita
natural umamia (kaloille)

Näistähän se soppa syntyy, ja erittäin hyvä sellainen.

Kuullota sipulit, lisää tomaattimurska, valkosipuli ja kaikki mausteet sekaan. Lisää viini. Anna porista hiljaisella lämmöllä noin vartti. Paista kalat sillä aikaa.

Lisää simpukat ja anna porista ainakin kymmenen minuuttia. Poista aukeamattomat simpukat. 

Hurauta päälle kalat sekä katkaravut ja jotain tuoreyrttiä. Enjoy!