Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalainen ruokakulttuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalainen ruokakulttuuri. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. marraskuuta 2018

Aamun kuiskaus Tertin kartanossa


Edellisessä postauksessani lupasin, että kirjoitan Tertin kartanon aamiaisesta, koska se vaan on niin erityisen hyvä. Heidän uuniohrapuuronsa jo yksistään voisi olla huonommankin aamun pelastus.

Vietimme kivan kesäpäivän Tertin kartanossa Mikkelin kupeessä viime kesänä bloggaajakollegojen kanssa. Tertti on viehättävä paikka! Miljöö hurmaa, samoin ruoka, puoti, säilöntäkellari, ympäristö ja majoitusaitat. Ja aamiainen yrttitarhan keskellä on hieno kruunu ihanalle yöpymiselle.








Heräsimme aurinkoiseen ja kuumaan kesäaamuun Tertissä. Aamiaisen nautimme yrttitarhassa. Ja mitä herkkuja siellä nautimmekaan! Lähiruokaa, luomuruokaa, oman tilan erikoisuuksia, naapurin herkkuja, omin pikkukätösin väsättyjä nautintoja... Katso ja tutkistele:


Tertin ruisleipää, jossa yli 115-vuotias juuri, Iivari-isännän näkkileipää ja kartanon vaaleaa leipää


Kartanon kahvi ja Aamuvirkku-tee


Paikallisia lihaleikkeleitä, lähituottajien juustoja, luomujukurttia ja kukkaismysliä, makoisia hedelmiä, oman mehiläistarhan hunajaa, kotoista marjamehua (mansikkamehua!)


Kasvimaan terveiset, Iivarin savustettuja muikkuja ja savulohta


Pientä imelää

Täällä aamiasta nauttiessa sielu lepää.
Ja sitten oli vielä se ihan paras osuus, kermaista ohrauunipuuroa oman harjupellon ohrasta ja naapuritilan hyväntuulisten kanojen munakasta, mutta miten sitten taas kävikään näin, että kuva on kaikista huonoin. Harmittaa lässäyttää loppu tällä kuvalla, mutta kun vaan on pakko :D


Nam nam!

lauantai 29. syyskuuta 2018

Tuulirannan hirviraqout



Vierailijakynäilijä Tarja, kynäilyn aiheena hirviraguu, olkaa hyvät:

Hirviraqoutin tai karjalalaisittain hirviraguun resepti on muokattu versio Tomi Björkin reseptistä (https://www.is.fi/ruokala/resepti/art-2000001005249.html). Tatjuska pyysi ”tarinaa” ruoan kylkeen, joten laitetaan ohjeen oheen jotain ajatuksia, miten tällaiseen läjään on päädytty.

Mistä hirviraguu on meille päätynyt? Hirvenliha on positiivinen sivutuote mieheni metsästysharrastuksesta, jos sitä voi siksi nimittää. Olemme ajoittain asiasta eri mieltä, mutta joka tapauksessa kaksi pakastinta täyttyvät syksyn metsästyksen saaliista. Välillä on vaikea keksiä, mitä muuta hirvestä tekisi kuin iänikuista paistia. Jokin vuosi sitten olen netistä tämän ohjeen löytänyt. Ohjetta sovelletaan joka kerta eri tavoin ja tämänkertainen raguu sisältää:

Hirven paistilihaa
Hirven jauhelihaa
Sipulia (ei liian pienenä silppuna, jos joku ei tykkää, sen saa noukittua pois)
Pekonia muutamia siivuja tai paketin tähde
Desi punaviiniä
Tomaattimurskapaketti
Oliiviöljyä
Cayennepippuria, suolaa, mustapippuria, tuoretta rosmariinia, timjamia, basilikaa


Joskus olen lisännyt mukaan varsiselleriä ja porkkanaa. Katajanmarjoja kannattaa myös lisätä, ja itse lisäisin myös sitruunamehua. Lisäksi mitä tahansa syötävää metsäsientä (herkkutatti, kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni) voi lisätä antamaan makua. Ruoka kannattaa ehdottomasti hauduttaa padassa haudutusuunissa. Tykkään itse tästä ruuasta, sillä tähän tulee tomaattimurskaa, joka on yksi lempiaineita ruoanlaitossa. Lisäkkeenä ei ole muusia, vaan spelttiä ja perusvihersalaattia fetalla höystettynä (tosin ilman paprikaa Tatjuskan takia:).

Hirviraguu on oikeaa lähiruokaa, sillä hirvi, sienet ja katajanmarjat ovat kesämökin liepeiltä, eli iso osa raaka-aineista on puhtaita, itse kerättyjä tai saalistettuja. Kai niitä sieniäkin voi saaliiksi kutsua.
Ihan joka viikonloppu ei päästä nauttimaan hirviraguusta, vaan ohje putkahtaa mieleen silloin tällöin.

Nyt oli hassu sattuma, että tälläkin kertaa meillä oli hirviraguuta, kun Tatjuska ja Mikko tulivat mökille. Edellisellä kerralla ruoka oli ihan etukäteen mietitty, nyt pelkkä sattuma. Mutta hyvin maistui joka tapauksessa. Jos ja kun Tatjuska ja Mikko tulevat seuraavan kerran, niin eiköhän raguuta taas löydy.

Teksti: Tarja (Hellapoliisimestari;)
Kuvat: Tanja (Tatjuska) ja Mikko
"Tuulirannassa" Tarjan ja Repan mökillä



























keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Kuha on

 Toisen kala meni pannulla palasiksi.
Ilta mökillä Pohjois-Karjalassa, paikallista kuhaa ja ihan muutama muu aines – niistä syntyy mitä mahtavin illallinen!

Ainekset:
Kuhafilee per syöjä
Hevosen kylmäsavupaistia pilkottuna lastuiksi
Tuoretta inkivääriä pilkottuna lastuiksi
Sitruunanmehua
Suolatonta sitruunapippuria
Chilillä maustettua oliiviöljyä paistamiseen

Tarjoiluun:
Tuoretta tilliä

Kuhafileet paistetaan chilillä maustetussa oliiviöljyssä tuoreiden inkiväärilastujen ja hevosen kylmäsavupaistilastujen kanssa.

Kalan päälle lisätään paiston loppuvaiheessa suolatonta sitruunapippuria ja sitruunanmehua. Suolaa ei tarvita, suolaisuus tulee savupaistista, ja makumaailmaa hallitsee joka tapauksessa chili ja sitruunapippuri sopivassa suhteessa hennolle kalalle.

Kala tarjoillaan tillipedillä. Niin yksinkertaista, niin hyvää!

Resepti on sinällään jopa perinteinen lihan ja kalan liitto, sekä makeaa ja suolaista, mutta tuore inkivääri ja chiliöljy tuovat tietynlaista eksotiikkaa miedolla tulisuudellaan.

Suosittelen; ja ruuan tekemiseen menee todellakin alle kymmenen minuuttia, kun salaatin kalan viereen tekee kumppani ;)