Valkosipulikatkaravut uunissa - perinteinen ja tulinen versio

Kuten jo edellisessä postauksessa tuli mainittua, on nyt pari päivää joulun jälkeen vaivannut normaaliakin vahvempi valkosipulin himo. Ruuanlaitossa himo on näkynyt seuraavasti:

Valkosipuliset tomaattibruschetat
Valkosipulikatkaravut uunissa
Bolognese kikherneillä tomaatti-viinirypälepedillä

Perinteiset valkosipulikatkaravut uunissa

Valkosipulikatkaravut adzikalla

Valkosipulikatkaravut uunissa, perinteinen ja tulinen versio

Katkarapuja
Valkosipulia
Voita tms.
Sitruunaa
Pippuria (mustapippuria, sitruunapippuria tms.)
Sulatejuustoa (meillä oli tällä kertaa Koskenlaskijaa)
Öljyä
(adzikaa tai muuta chiliä/mausteista chilitahnaa)
(päälle raastettua parmesanjuustoa)

Tarjoiluun: patonkia tai muuta vaaleaa leipää

Sulata katkaravut. Kuori ja murskaa valkosipulit ja sekoita murska lämpimässä vetreytyneeseen voihin. Lado valkosipuli-voiseosta katkarapupannun pohjalla, lisää pannulle myös katkaravut ja sulatejuusto. Perinteinen valkosipulikatkarapupannu on nyt valmis uuniin.

Toiselle pannulle lastataan valkosipuli-voiseoksen lisäksi adzikaa maun mukaan, muuten ihan perinteiseen tyyliin.

Molemmille pannuille lirautetaan vielä öljyä ja sitruunaa. Myös parmesanjuusto raastettuna käy mainiosti pannujen pintaan, mutta ei ole missään nimessä välttämätöntä, ja täysin juustotonkin versio toimii mainiosti.

Päälle voi laittaa myös pippuria joko jo uuniin mennessä tai vasta tarjoiltaessa.

Annetaan pannujen lämmetä tulikuumiksi noin 225-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia - kuitenkin niin, että voit ja juustot ovat sulaneet, mutta katkaravut eivät ole näivettyneet. Erityisen esteettistä ruokaa pannuista ei tule, mutta maku on sitäkin parempi.

Pannut tarjoillaan tuoreen vaalean leivän kanssa, patonki käy mainiosti.

Olen tehnyt katkarapupannua usein ennenkin, joka kerralla tietysti hieman erilaisella reseptillä:

Valkosipulinen katkarapupannu saa uutta puhtia arrabbiata-pestosta: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2013/10/valkosipulinen-katkarapupannu-saa-uutta.html

Valkosipulinen katkarapupannu maistuu sitruunan ja patongin kera: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2011/01/valkosipulinen-katkarapupannu-maistuu.html

Valkosipulikatkaravut: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2008/08/valkosipulikatkaravut.html

Erittäin hyvää tulee ihan perinteisestä katkarapu-pestopannuistakin, sellaisesta en olekaan tainnut vielä reseptiä kirjoittaa...

Valkosipulinen katkarapupannu saa uutta puhtia arrabbiata-pestosta

Tein eilen mukavan löydön ruokakaupassa. Olimme ajatelleet ostaa pestoa, alun perin mielessä oli ihan perinteinen versio, mutta hyllyllä törmäsin uuteen tuttavuuteen, arrabbiata-pestoon.

Päätin testata uutuutta katkarapupannuihin. Ja voi kyllä, sehän sopii katkarapupannuille oivallisesti! Eikä tätä helpompaa alkupalaa voi oikeastaan enää ollakaan.

Sekoitin valmiiseen pestoon pari lusikallista valkosipulimurskaa ja kasasin satsit katkarapupannuun. 

Varmuuden vuoksi tein toisen pannullisen perinteisemmällä reseptillä, eli sekoitin valkosipulimurskaa voihin, voit ja katkaravut pannulle ja vähän tuorejuustoa päälle.

Sitten pannut uuniin reilun 200 asteen lämpöön. Kymmenisen minuuttia olisi varmaan sopiva aika, itse pidin varmaan tuplasti unohduttuani tietokoneelle, ja lopputulos ei ollut ihan täydellinen. Erinomaisen hyvää kyllä, mutta ensi kerralla lyhyempi uunitus.

Ennen tarjoilua puristin vielä sitruunaa pannuille ja herkut popsittiin paahtoleivän kera.

Voi miten helppoa! Ja kun yleensä olen tehnyt pestonkin itse, niin kyllä tämä oikaiseminen valmiin herkkupeston kanssa teki terää.

Arrabbiata-peston olisi hyvin voinut korvata kyseistä pestoa aromikkaammalla ja tulisemmalla adzhikalla, jota paljon käytän kokatessani.

Ulkonäkö oli aika kaamea, johtuen mm. pitkäksi venähtäneestä uunikäynnistä, mutta meille kelpasi tällaisenakin. Jos olisin kuvausta ajatellut tai vieraille tätä tarjonnut, olisin ollut hieman huolellisempi ihan joka vaiheessa valmistusta.

Pestopannun mausteeksi ja koristeeksi olisi sopinut mainiosti tuore basilika ja valkosipulipannuun tuore timjami. Molempia olisi ollut, mutta laiskuus ja nälkä veivät voiton...

Valkosipulinen katkarapupannu maistuu sitruunan ja patongin kera

Ennen uunia

Katkarapupannu
alkupalana kolmelle/neljälle

1 yksikyntinen valkosipuli
1 sipuli
valkosipulivoita
rypsiöljyä
isoja katkarapuja pussillinen (pakaste)
aurinkokuivattua kirsikkatomaattia yrttiöljyssä
parmesaania (meillä oli valmis raaste, kun lähikaupassa ei ollut muuta tarjolla)
mustapippuri
pippurinen yrttimauste
2 sitruunaa

Pyöräytin pilkotun sipulin ja valkosipulin pannulla öljyssä ja valkosipulivoissa, lisäsin sekaan aurinkokuivattua tomaattia, parmesan-raastetta, sitruunanmehua, mustapippuria myllystä ja pippurista yrttimaustetta. Viimeisenä lisäsin katkaravut, sekoitin kaiken nopeasti ja rupesin lataamaan katkarapuja liemineen etanapannuihin. Viimeiseksi lisäsin vielä valkosipulivoin kokkareita pannujen kolojen päälle.

Pannut saivat olla uunissa 225 asteessa noin kymmenen minuuttia, kunnes olivat kiehuvan kuumia, mutta eivät kauan kiehuneita, ettei katkaravuista tule sitkeitä. Sitruunaa puristettiin vielä reilusti valmiiden pannujen päälle. Katkarapupannut tarjoilin patongin kera ja oikein hyvää oli!

Uunin jälkeen

Valkosipulikatkaravut

Ostin perjantaina kaksi uutta ruokakirjaa. Toisen, joka on nimeltään Tapakset, ehdin jo lukeakin. Sieltä löytyi aivan ihana katkarapuresepti. Tässä hieman muokattuna:

Valkosipulikatkaravut
kahdelle

210 g:n pussillinen kuorittuja isoja pakastekatkarapuja
noin ½ desiä oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
2 teelusikallista valkosipulimurskaa
sitruunapippuria (suolatonta)
mustapippuria myllystä
sitruunamehua

Sulatin katkaravut. Lämmitin öljyn kasarissa, ja laitoin sekaan pilkotun valkosipulin. Lisäsin katkaravut, mausteet ja valkosipulimurskan. Annoin tiristä ihan hetken. Nostin katkaravut ja valkosipulit reikälusikalla lämmitettyihin keraamisiin kulhoihin ja laitoin päälle sitruunamehua reilusti.

Katkaravut syötiin tuoreen patongin kanssa, ja patongilla nuoltiin vielä ruukun pohja puhtaaksi. Tosi helppoa ja hyvää!