Valkosipulikatkaravut uunissa - perinteinen ja tulinen versio

Kuten jo edellisessä postauksessa tuli mainittua, on nyt pari päivää joulun jälkeen vaivannut normaaliakin vahvempi valkosipulin himo. Ruuanlaitossa himo on näkynyt seuraavasti:

Valkosipuliset tomaattibruschetat
Valkosipulikatkaravut uunissa
Bolognese kikherneillä tomaatti-viinirypälepedillä

Perinteiset valkosipulikatkaravut uunissa

Valkosipulikatkaravut adzikalla

Valkosipulikatkaravut uunissa, perinteinen ja tulinen versio

Katkarapuja
Valkosipulia
Voita tms.
Sitruunaa
Pippuria (mustapippuria, sitruunapippuria tms.)
Sulatejuustoa (meillä oli tällä kertaa Koskenlaskijaa)
Öljyä
(adzikaa tai muuta chiliä/mausteista chilitahnaa)
(päälle raastettua parmesanjuustoa)

Tarjoiluun: patonkia tai muuta vaaleaa leipää

Sulata katkaravut. Kuori ja murskaa valkosipulit ja sekoita murska lämpimässä vetreytyneeseen voihin. Lado valkosipuli-voiseosta katkarapupannun pohjalla, lisää pannulle myös katkaravut ja sulatejuusto. Perinteinen valkosipulikatkarapupannu on nyt valmis uuniin.

Toiselle pannulle lastataan valkosipuli-voiseoksen lisäksi adzikaa maun mukaan, muuten ihan perinteiseen tyyliin.

Molemmille pannuille lirautetaan vielä öljyä ja sitruunaa. Myös parmesanjuusto raastettuna käy mainiosti pannujen pintaan, mutta ei ole missään nimessä välttämätöntä, ja täysin juustotonkin versio toimii mainiosti.

Päälle voi laittaa myös pippuria joko jo uuniin mennessä tai vasta tarjoiltaessa.

Annetaan pannujen lämmetä tulikuumiksi noin 225-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia - kuitenkin niin, että voit ja juustot ovat sulaneet, mutta katkaravut eivät ole näivettyneet. Erityisen esteettistä ruokaa pannuista ei tule, mutta maku on sitäkin parempi.

Pannut tarjoillaan tuoreen vaalean leivän kanssa, patonki käy mainiosti.

Olen tehnyt katkarapupannua usein ennenkin, joka kerralla tietysti hieman erilaisella reseptillä:

Valkosipulinen katkarapupannu saa uutta puhtia arrabbiata-pestosta: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2013/10/valkosipulinen-katkarapupannu-saa-uutta.html

Valkosipulinen katkarapupannu maistuu sitruunan ja patongin kera: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2011/01/valkosipulinen-katkarapupannu-maistuu.html

Valkosipulikatkaravut: http://tanjan-mausteet.blogspot.fi/2008/08/valkosipulikatkaravut.html

Erittäin hyvää tulee ihan perinteisestä katkarapu-pestopannuistakin, sellaisesta en olekaan tainnut vielä reseptiä kirjoittaa...

Valkosipulinen katkarapupannu saa uutta puhtia arrabbiata-pestosta

Tein eilen mukavan löydön ruokakaupassa. Olimme ajatelleet ostaa pestoa, alun perin mielessä oli ihan perinteinen versio, mutta hyllyllä törmäsin uuteen tuttavuuteen, arrabbiata-pestoon.

Päätin testata uutuutta katkarapupannuihin. Ja voi kyllä, sehän sopii katkarapupannuille oivallisesti! Eikä tätä helpompaa alkupalaa voi oikeastaan enää ollakaan.

Sekoitin valmiiseen pestoon pari lusikallista valkosipulimurskaa ja kasasin satsit katkarapupannuun. 

Varmuuden vuoksi tein toisen pannullisen perinteisemmällä reseptillä, eli sekoitin valkosipulimurskaa voihin, voit ja katkaravut pannulle ja vähän tuorejuustoa päälle.

Sitten pannut uuniin reilun 200 asteen lämpöön. Kymmenisen minuuttia olisi varmaan sopiva aika, itse pidin varmaan tuplasti unohduttuani tietokoneelle, ja lopputulos ei ollut ihan täydellinen. Erinomaisen hyvää kyllä, mutta ensi kerralla lyhyempi uunitus.

Ennen tarjoilua puristin vielä sitruunaa pannuille ja herkut popsittiin paahtoleivän kera.

Voi miten helppoa! Ja kun yleensä olen tehnyt pestonkin itse, niin kyllä tämä oikaiseminen valmiin herkkupeston kanssa teki terää.

Arrabbiata-peston olisi hyvin voinut korvata kyseistä pestoa aromikkaammalla ja tulisemmalla adzhikalla, jota paljon käytän kokatessani.

Ulkonäkö oli aika kaamea, johtuen mm. pitkäksi venähtäneestä uunikäynnistä, mutta meille kelpasi tällaisenakin. Jos olisin kuvausta ajatellut tai vieraille tätä tarjonnut, olisin ollut hieman huolellisempi ihan joka vaiheessa valmistusta.

Pestopannun mausteeksi ja koristeeksi olisi sopinut mainiosti tuore basilika ja valkosipulipannuun tuore timjami. Molempia olisi ollut, mutta laiskuus ja nälkä veivät voiton...

Katkarapucocktail lähikaupan aineksista

Yksi katkarapucocktail herneillä, loput halusivat ilman. Huomaa taustalla kätevä sitruunanpuristin.

Tämäkin talvinen kokkailuilta vietettiin yhdessä sisson ja Marciksen kanssa. Kokonaista illallista ei tehty, vain pieniä "hyviksiä" (siskoni sanoin). Ensin nautimme katkarapucocktailin lähikaupan aineksista ja sitten lämpimänä herkkusienijuliennen, jonka resepti löytyy myös blogistani: http://tanjan-mausteet.blogspot.com/2011/01/herkkusienijulien-julienne-nimensa.html.

Katkarapucocktail lähikaupan aineksista
neljälle alkupalaksi

isoja katkarapuja pussillinen (pakaste)
½ tuorekurkku
jäävuorisalaattia
ananasta purkillinen (ei mieluiten ihan halvinta, lähempänä aitoa makua on esim. Del Monte)
herneitä pussillinen (pakaste)
sitruunaa
hampurilaismajoneesia (ultra kevyt american)
kermaviiliä
yrttimaustetta
sitruunapippuria

Sekoitetaan kermaviili, hampurilaismajoneesi, sitruunanmehu, sitruunapippuri ja yrttimauste astiassa. Sitten sekoitetaan joukkoon sulatetut katkaravut ja annetaan satsin maustua hetki jääkaapissa. Sillä aikaa ladotaan annosmaljoihin jäävuorisalaattia.

Maustumisen jälkeen laitetaan annosmaljoihin jäävuorisalaatin päälle katkarapua soosseineen, sitten kurkkua ja ananasta, vähän vielä jäävuorisalaattia ja sitten koko homma katkaravuista lähtien uudelleen kerroksittain. Lopuksi koko komeuden päälle kaavitaan loppu soossista ja laitetaan vielä ripaus sitruunapippuria ja yrttimaustetta sekä herneet. Tuoreen ananaksen (tai mangon ja avokadon) kanssa tehty versio on hieman ruhtinaallisempi, mutta tämäkin kyllä maistuu erinomaisesti.

Valkosipulinen katkarapupannu maistuu sitruunan ja patongin kera

Ennen uunia

Katkarapupannu
alkupalana kolmelle/neljälle

1 yksikyntinen valkosipuli
1 sipuli
valkosipulivoita
rypsiöljyä
isoja katkarapuja pussillinen (pakaste)
aurinkokuivattua kirsikkatomaattia yrttiöljyssä
parmesaania (meillä oli valmis raaste, kun lähikaupassa ei ollut muuta tarjolla)
mustapippuri
pippurinen yrttimauste
2 sitruunaa

Pyöräytin pilkotun sipulin ja valkosipulin pannulla öljyssä ja valkosipulivoissa, lisäsin sekaan aurinkokuivattua tomaattia, parmesan-raastetta, sitruunanmehua, mustapippuria myllystä ja pippurista yrttimaustetta. Viimeisenä lisäsin katkaravut, sekoitin kaiken nopeasti ja rupesin lataamaan katkarapuja liemineen etanapannuihin. Viimeiseksi lisäsin vielä valkosipulivoin kokkareita pannujen kolojen päälle.

Pannut saivat olla uunissa 225 asteessa noin kymmenen minuuttia, kunnes olivat kiehuvan kuumia, mutta eivät kauan kiehuneita, ettei katkaravuista tule sitkeitä. Sitruunaa puristettiin vielä reilusti valmiiden pannujen päälle. Katkarapupannut tarjoilin patongin kera ja oikein hyvää oli!

Uunin jälkeen

Kaveri-illallisen alkupalana katkarapucocktail

Mukava kokkailla, kun on useampi suu syömässä ja makunystyrä maistelemassa. Ville ja Jaakko olivat eilen kylässä – ovat tosin vieläkin, nukkuvat tällä hetkellä – joten ihan parhaille tyypeille sain kokkailla.

Eilisen menuksi muotoutui sitten seuraava: katkarapucocktail, valkosipulietanat ja spagetti bolognese. Villelle etanakokemus oli ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen. Alkupalat syötiin jo ennen saunaa, kun pojat olivat nälkäisiä, pääruoka nautittiin saunan päälle ja sitten vielä pelattiin lautapelejä aamuun asti.

Katkarapucocktail oli varsin yksinkertainen, mutta maistui:

Katkarapucocktail (neljälle alkupalaksi)

jättikatkarapuja (suolaliemessä, yksi rasia)
tuoretta ananasta (yksi pieni)
jäävuorisalaattia
kevyttä hampurilaiskastiketta
rasvatonta majoneesia
sitruunamehua paljon
sitruunapippuria

Irrotin katkaravuilta pyrstöt. Sekoitin astiassa katkaravut, hampurilaiskastikkeen, rasvattoman majoneesin ja sitruunamehun. Leikkasin ananaksen sopivan kokoisiksi paloiksi. Asettelin kulhoihin (jotka ovat oikeasti hervottoman kokoisia viinilaseja) jäävuorisalaattia, maustuneita katkarapuja ja ananasta vuorotellen. Sitten kaadoin päälle katkaravuilta jääneen kastikkeen ja laitoin pari tujausta sitruunapippuria. Tarjoilin tuoreen valkosipulipatongin ja kylmän kuivan roseeviinin kanssa.

Cocktailit maistuivat. Jälkiviisaana voi todeta, että suolavedessä säilötyt katkaravut olisi voinut ensin huuhtoa, nyt ne maistuivat luonnollisesti aika suolaisilta. Toisaalta ananaksen raikkaus ja makeus tasapainottivat katkaravun suolaisuutta mukavasti. Ensi kerralla kuitenkin huuhtelen.

Mainio alkupala, josta tulee lapsuus mieleen. Silloin tuli kotona ja reissussa popsittua katkarapucocktailia varsin usein. Nyt tulee tehtyä silloin tällöin, mutta ei ole mitään syytä, miksei voisi tehdä useamminkin!

Ojjaa ja Nabeulin katkarapuja Tanjan tapaan

Googlailin eilen töiden jälkeen vinkkejä perjantai-illan ruokaan. Ensimmäinen linkki, jonka avasin, oli tämä iloa hersyvä ja kohtelias keskusteluketju Plazan Elleiltä: http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ideakeittio/omat-ruokaohjeet/1596703/mita-ellit-syovat-perjantai-iltana/. Olin niin tyrmistynyt tästä keskustelupalstan järjen riemuvoitosta, että päätin jättää netin ja siirryin omalle kirjahyllylle.

Sieltä nappasin H.F. Ullmannin kirjan Tunisia. Välimeren keittiö. Reseptiksi valitsin Ojjaa ja Nabeulin katkarapuja ja tuunasin reseptiä tietysti oman maun mukaiseksi. Tällainen siitä tuli:

1 vihreä pippuripaprika
4 tomaattia
puoli purkillista yrttistä tomaattimurskaa
harissaa hellällä kädellä (Moroccan harissa)
1/2 yksikyntinen valkosipuli
pussi (180 g) pieniä kuorittuja katkarapuja pakasteesta
kuminaa
2 munaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Kuullotin valkosipulit oliiviöljyssä. Lisäsin tomaatit ja tomaattimurskan, johon olin sekoittanut harissaa (hieman ehkä jopa liikaa:). Annoin kiehua hetken. Lisäsin seokseen paprikat ja katkaravut, sitten mausteet. Annoin hautua hetken miedolla lämmöllä kannen alla. Sitten rikoin munat sekaan, mutten rikkonut munien rakennetta ja annoin vielä hautua kannen alla reilun kolmisen minuuttia. Tarjosin valkoisen kuituleivän ja vihreän salaatin kanssa. Olisin halunnut ruokajuomaksi tunisialaista punaviiniä, mutta Lappeenrannan Prisman Alkossa sitä ei ollut. Tyydyin italialaiseen Carmenereen.

Ja voi miten ruoka oli tulista ja hyvää!


Esillepano ei ollut ihan onnistunut, olisi pitänyt käyttää kulhoa tai pastalautasta, nyt ojja leviää lautaselle vähän tuhruisen näköisesti. No, eihän mikään ole täydellistä. ;)

P.S. Nyt kun luin reseptin uudelleen tuosta kirjastani, huomasin, etten niin paljon ollut poikennutkaan reseptistä. Suurin ero alkuperäiseen reseptiin näyttää olevan ruoka-aineiden määrät ja suhteet.

Viikonvaihteen kokkailut ja kokeilut, pääosassa simpukat ja katkaravut, peesissä linnanpaisti

Vietimme rauhallista kotiviikonloppua Joensuussa Maman lihapatojen äärellä. Tässä viikonlopun satoa suoraan Maman keittiöstä.


Simpukkapannu timjamilla ja persiljalla
Kolmeen simpukkapannuun tarvitaan purkillinen simpukoita, noin kaksi per pannun kolo. Näihin pannuihin käytettiin vähän voita ja öljyä, runsaasti tuoretta timjamia ja persiljaa sekä valkosipulia. Muutamaan koloon sujautettiin myös sinihomejuustoa. Simpukkapannu valmistuu nopeasti kuumassa uunissa. Nautitaan vaalean leivän kera. Nam!


Caesar naturel ja katkaravut
Caesar oli kaupan valmispussista, vähän tuunattuna siitä tuli näyttävää ja oikein hyvää. Valmiskastike oli yllättävän maukasta.


Caesar-salaatti katkaravuilla


Värikkäämpi salaattiannos
Sitruuna ja persilja maistuvat caesar-salaatin kanssa.


Linnanpaisti ja uunijuurekset
Linnanpaistin kuuluu olla niin kypsää, että se suorastaan sulaa suussa. Linnanpaistin valmistuksessa olennaista on, että naudanliha kypsyy aikansa padassa anjovisfileiden kanssa. Näin lihaan tulee erityisen herkullinen maku sekä mureutta.

Pasta frutti di mare e tonno

Inspiraation tehdä Frutti di mare -pastaa sain viime viikolla Mitä tänään syötäisiin -ohjelmasta. Lopulta en tosin noudattanut ohjetta kuin muodollisesti. Tässä oma versioni:

Pasta frutti di mare e tonno

Ainekset:
tagliatellea tahi jotain muuta pastaa
1 pussi (180 g) isoja katkarapuja (pakaste)
1 purkki (115 g) savustettuja simpukoita öljyssä
1-2 rkl simpukoiden öljyä
1 purkki simpukoita valkosipulivoissa
1 purkki tonnikalaa paloina vedessä
1 iso sipuli
2 purkkia (400 g) valkosipulista tomaattimurskaa
1/2 tl sokeria
mustapippuria
valkosipulia myllystä
chiliä myllystä
kuivattua luomubasilikaa

Annoksen päälle:
parmesaanirouhetta

Keitin pastan pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi, eli noin kahdeksan minuuttia.

Sulatin ja valutin katkaravut. Valutin savusimpukat ja säästin hieman öljyä sipulin paistamiseen. Sekoitin simpukat katkarapujen kanssa. Valkosipulivoissa olevat simpukat sekoitin myöhemmin sellaisenaan pannulle yhtä aikaa savusimpukoiden ja katkarapujen kanssa.

Hienonsin sipulin ja kuullotin sipulia simpukoiden öljyssä pari minuuttia. Kaadoin joukkoon tomaattimurskat sekä mausteet ja keitin vielä pari minuuttia. Lisäsin tonnikalan ja annoin kiehahtaa.

Seuraavaksi lisäsin katkaravut ja simpukat. Kuumensin, mutten enää keittänyt, etteivät katkaravut sitkistyisi.

Kasasin annoksen lautasille ja ripottelin päälle reilusti parmesaanirouhetta. Tarjosin raikkaan vihersalaatin kanssa. Hyvä punaviini kruunasi illallisen. Mahtavaa ruokaa!

Sen verran parannan seuraavalla kerralla reseptiä, etten käytä ollenkaan savustettuja simpukoita, vaan tavallisia. Savustetuista tulee mielestäni liian hallitseva maku ruokaan, vaikka tässä kastikkeessa käytettiin muitakin vahvoja makuja, kuten valkosipulia ja chiliä.

Voisin lisätä kastikkeeseen mukaan myös mustekalaa. Siinä olisi pastojen pasta! Myös punasipuli renkaina sopisi kastikkeeseen. Vaihtoehtoisesti vaikka oliivitkin. Tai sekä että. Variaatioita on vaikka millä mitalla, ja aina tulee hyvää!

Valkosipulikatkaravut

Ostin perjantaina kaksi uutta ruokakirjaa. Toisen, joka on nimeltään Tapakset, ehdin jo lukeakin. Sieltä löytyi aivan ihana katkarapuresepti. Tässä hieman muokattuna:

Valkosipulikatkaravut
kahdelle

210 g:n pussillinen kuorittuja isoja pakastekatkarapuja
noin ½ desiä oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli
2 teelusikallista valkosipulimurskaa
sitruunapippuria (suolatonta)
mustapippuria myllystä
sitruunamehua

Sulatin katkaravut. Lämmitin öljyn kasarissa, ja laitoin sekaan pilkotun valkosipulin. Lisäsin katkaravut, mausteet ja valkosipulimurskan. Annoin tiristä ihan hetken. Nostin katkaravut ja valkosipulit reikälusikalla lämmitettyihin keraamisiin kulhoihin ja laitoin päälle sitruunamehua reilusti.

Katkaravut syötiin tuoreen patongin kanssa, ja patongilla nuoltiin vielä ruukun pohja puhtaaksi. Tosi helppoa ja hyvää!

Nami katkarapusalaatti

Eilen illalla tehtiin katkarapusalaattia leivitettyjen seitileikkeiden kaveriksi.

Katkarapusallaatti:
jäävuorisalaattia
tomaattia
kurkkua
tilliä paljon
purjoa paljon
kevyttä raejuustoa
sitruunapippuria
katkarapuja paljon

Limeä tai sitruunaa maustamiseen.

Kastike sallaatille:
kevyttä kermaviiliä
limen tai sitruunan mehua
mausteita maun mukaan (esim. valkosipuli, mustapippuri, sitruunapippuri, pippurinen yrttimauste, sinappi + ihan himppu suolaa ja sokeria tarvittaessa)

Pilkotaan kaikki pilkottavaksi tarkoitetut salaattiainekset lautaselle tai kulhoon (katkaravut, raejuusto ja tilli päällimmäiseksi), sitten limen tai sitruunan mehua mausteeksi katkaravuille ja raejuustolle. Tarjoiltaessa kastiketta päälle. Nams!

Tulinen katkarapukeitto Puken makuun

Tämä keitto on tehty käyttäen pohjana Fazerin rapureseptiä (leipäpaketista), mutta paljolti itse soveltaen. Fazerin reseptinä se on nimeltään Tuoksuva valkosipuli-rapukeitto.

Tämä keitto tehtiin lauantai-iltana alkupalakeitoksi. Pääruokana oli tonnikalatortillavuokaa sekä jauhelihatorillavuokaa. Salaattina oli Marttojen tonnikalapastasalaatti ja vihreää salaatti. Tässä siis keitto, joka maistui erityisen hyvin ystävällemme Pukelle, kun melko tulinen soppahan siitä sitten tuli. Keitto kävi hyvin tonnikalatortillavuokaan kastikkeeksi seuraavana päivänä.

Tarvikkeet:
4 paahtoleipäviipaletta
1 sipuli silputtuna
1 yksikyntinen valkosipuli silputtuna
öliiviöljyä
1 purkki (400 g) tomaattimurskaa
noin 2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl kalafondia 8 desiin vettä tai kalalientä (1-2 kalaliemikuutiota 8 desiin vettä)
mustapippuria myllystä reilusti
chiliä myllystä reilusti
roasted garlic & pepper -maustetta myllystä (Santa Maria)
2 dl kevytkermaa
200-300 g katkarapuja

Valmistus:
Paahdoin ja kuutioin leipäviipaleet, jotka tulivat keiton päälle krutongeiksi. Kuumensin öljyn kattilassa ja pehmitin sipulisilput. Ripottelin jauhot päälle ja lisäsin kalafondin, veden ja tomaattimurskan. Keitin vähän aikaa. Sitten lisäsin mausteet ja soseutin sauvasekoittimella. Lisäsin kerman ja katkaravut, kuumensin kiehuvaksi. Tarjosin krutonkien kanssa.