Kotoinen läskiloota

Tänään tuli tehtyä todellista vanhan ajan klassikkoruokaa, läskilootaa - mieheni tuntee kyseisen ruuan nimellä perunalaatikko, haha, ei meillä sellaisesta puhuttu.

Tarina alkaa siitä, kun kysyin iskältä, mitä ruokaa hänen eniten tekisi mieli, jos saisi mitä vaan, ja me tulisimme Mikon kanssa kokkaamaan. No, läskilootaahan se mieli teki, ja vieläpä niin perinteisellä reseptillä kuin vain mahdollista.

Valinta oli sinänsä vähän yllättävä, nimittäin isäni itse oli todella hyvä, kokeileva ja ajanhermolla oleva kokki. Meillä ei syöty perunamuusia, vaan muskottipähkinällä maustettua kukkakaalimuusia, ruuissa oli mifua ja soijarouhetta, tonnikalapasteijan maustoi chili.

Iskän chevre-kesäkurpitsakeittoa, kalaseljankaa tai uunikalaa ei ole voittanutta! Toisaalta äidin tekemistä ruuista yksi iskän suosikeista oli läskiloota.

Aina isäni ei päästänyt ”kyökkipiikaa” aivan näin helpolla. Kun annoin joululahjaksi vapaavalintaisen illallismenukortin, hänen tilauksensa oli: sienipasteijoita, borssikeittoa, saltimbocca alla romana ja jälkiruuaksi juustokakku.

Lupausta lunastaessa paloi tunti jos toinenkin ensin aineksia metsästäessä ja sitten pilkkoessa, keittäessä, leipoessa, väkertäessä, paistaessa, hyydyttäessä…

Mutta tällä kertaa mieli teki läskilootaa, ja tällaiset ainekset iskä halusi lootaan laitettavan:

noin kilo kiinteitä perunoita
reilu 500 grammaa possunkylkisiiivuja
kaksi isoa sipulia
punaista maitoa
3 munaa
aromaattia
pippuria myllystä
öljyä

Ja tällaiset ohjeet iskä antoi:

Perunat kuoritaan ja siivutetaan. Possunkylki leikellään noin sentin paloiksi. Sipuli pilkotaan renkaiksi. Munat sekoitetaan maitoon ja mukaan rouhitaan pippuria myllystä sekä ripotellaan vähän aromaattia. Vuoka öljytään.

Vuokaan ladotaan kerros perunasiivuja, kerros possua, kerros sipulia. Sitten jälleen perunakerros ja päällimmäiseksi possua, siis "läskikerros". Munamaito kaadetaan koko komeuden päälle juuri ennen uuniin laittamista.

Laitetaan 200-asteiseen uuniin. Annetaan olla noin tunti ja lasketaan sitten lämpö 150 asteeseeen. Annetaan olla vielä noin tunti, kunnes munamaito on imeytynyt.

Läskilootan kanssa ei kuulemma salaattia syödä, mutta suolakurkku sopii erinomaisesti. Todellakin.

Yksinkertaista ja yllättävän hyvää, maistuu lapsuudelta.

Odzjahuri, Georgiaa keittiössä

Erittäin helppo ja herkullinen georgialaisen keittiön tuhti uuniherkku on odzjahuri. Ainoa, mikä on vaikeaa tässä ruuassa, on sen nimi georgialaista keittiötä tuntemattomalle.

Оджахури

Кусочки обжаренной свинины с добавлением картофеля, свежих томатов, аджики и зелени

Odzjahuri
fried pork pieces with potatoes, tomatoes, adzjika and greens

Odzjahuri
perunaa
porsaankasleria tms.
tomaattia
adzjikaa
sipulia
persiljaa tai jotain muuta tuoretta yrttiä
paistomargariinia, öljyä tai jotain muuta rasvaa
suolaa

Paloittele perunat ja porsaanliha, leikkaa sipulit ja tomaatit viipaleiksi. Ruskista sipulia, perunaa ja lihaa pannulla öljyssä tai jossain muussa rasvassa, mausta hieman suolalla (oman maun mukaan) ja sekoita joukkoon adzjikaa tai jotain muuta chilitahnaa, kuten harissaa. Myös tuore chili toki käy, tai joku chilimauste.

Kokoa annokset pienille uunipannuille. Georgiassa, Armeniassa, Venäjällä, Kirgisiassa, Kazakstanissa jne. käytetään valurautaisia pannuja, mutta Suomesta en ole onnistunut sellaisia löytämään. Minulla on keraamiset, jotka toimivat muuten hyvin, ruoka vaan pysyisi kauemmin kuumana valurautaisilla.

Laita pannut uuniin ja anna olla niin kauan, että perunat ja lihat ovat kypsiä. Aika riippuu luonnollisesti palojen koosta. Meillä ruoka oli uunissa kolmisen varttia. Valmistuksen loppuvaiheessa annoksien päälle lisätään tomaattiviipaleet ja mahdollisesti hieman suolaa, esimerkiksi sormisuolaa, joka jää nätiksi kiteiksi ruuan pintaan.

Aivan lopuksi ennen tarjoilua annosten päälle voi laittaa lisäksi hieman jotain yrttiä, kuten esimerkiksi timjamia, rosmariinia tai persiljaa. Tai vaikkapa korianteria, se on erittäin suosittua georgialaisessa keittiössä. Muutama raaka sipulirengas kruunaa koko komeuden.

P.S. Kuvat ovat vähän sieltä tännepäin, mutta ruoka oli todella hyvää. Ja kyllä, Georgiassa on paljon paremman väriset ja makuiset tomaatit kuin Suomessa...

Odjahuri Georgiassa kauppakeskuksen "pikaravintolan" tuotoksena

Sipuliset uunikyljykset

Sipuliset uunikyljykset
kahdelle

2 kyljystä
salottisipuli
punainen sipuli
sinappia
öljyä
valkosipuli
hunajaa
sitruunamehua
mustapippuria
laakerinlehti
2 isoa perunaa
kalafondia
vettä

Kuivaa kyljykset, hiero sinappia kyljyksille ja ota niille ruskeat pinnat padassa pienessä tilkassa öljyä. Leikkele salottisipuli ja punasipuli renkaiksi, ota pinnat padassa myös sipuleille ja jätä ne kyljyksien sekaan. Lisää sekaan yksikyntinen valkosipuli pilkottuna. Laita pataan myös vähän sinappia, hunajaa, sitruunamehua, mustapippuria myllystä, pari kokonaista mustapippuria ja laakerinlehti.

Lisää sekaan pataan myös perunat kuorittuina ja pilkottuina ja lirauta komeuden päälle hieman kalafondia.

Sitten lisää vettä niin, että se peittää perunat ja laita pata uuniin (noin 175 astetta ja risat). Anna hautua lievästi kiehuen noin 45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä ja kyljykset mureita. Nostele reikäkauhalla lautaselle, ettei lientä tule mukaan. Liemestä voi kyllä suurustaa kastikkeen ruualle, jos haluaa.

Jotenkin niin perinteisen makuista, mutta hyvää!

Villisika ei villinnyt

Villisikamötikkä. Kuva olisi voinut olla havainnollisempikin, nyt kuvassa on lähinnä paksu kastike ja hieman onneton salaatintekele... Ei menny niinku Strömsössä. :D

Jokin aika sitten valmistimme illalliseksi pakastettua villisikaa. Minulla on sellainen mielikuva, että villisikaa on valmistettu ennenkin, mutta ainakaan blogiin asti se ei ole päätynyt. Mitä luultavimmin villisikaa on nautittu kesties sitten ravintolassa, mutta siitäkään ei ole mainintaa blogissa. Hmmm. No nyt on, vaikka hieman latteaksi kokemus jäikin.

Ajattelin valmistaa villisian melko yksinkertaisesti. Googlailin reseptejä, mutta eipä niitä kovin monenlaisia ja houkuttelevia löytynyt, ainakaan suomeksi.

En enää muista, miten päädyin tekemään lopulta villisialle sinappikastikkeen, mutta varsin hyvää siitä tuli. Siis kastikkeesta. Villisika ei kovaan kilohintaansa nähden ole ihan paras herkku. Asiaa olisi voinut auttaa, jos olisimme uskaltaneet jättää lihan mediumiksi, mutta trikinoosin pelko sai meidät kypsentämään lihan kunnolla.

Villisika maistuu riistalta, se tuskin on mikään yllätys. Maku on jopa jotenkin villainen. Liha on ihan hyvää, mutta kallista ollakseen vain "ihan hyvää".

Villisian paistoin ensin kuumalla pannulla ja annoin hautua kypsäksi lihaliemessä (fondia ja vettä), joka toimi pohjana kastikkeelle. Lihan kypsyyden tarkistin melko amatöörimäisellä tavalla; leikkasin omaa palastani sen verran auki, että pystyin seuraamaan kypsymistä.

Kastikkeen tein lihaliemeen melko tavallisen ruskean kastikkeen tapaan, laitoin normaalia enemmän sinappia ja ilmeisesti myös suurustetta, kun kastikkeesta tuli niin paksua. Mukana oli myös Creme Fraichea (valkosipuli ja yritit), mainitsemaani ruskeaa suurustetta, pippuria, valkosipulia, sipulia ja taisin laittaa myös suolatonta yrttimaustetta.

Tanja teki tirripaistin

Ullan eväät -kirjasta mallailin tällä kertaa tirripaistini. Tai no, Ulla Liukkosen kirja sen innoitti tekemään, koostumus on kaikkialla ja ian kaiken ollut niin yksinkertainen, ettei siihen juuri reseptiä tarvita. En lisännyt edes valkosipulia, vaikka tällaisen pyhäinhäväistyksenkin olen joskus tehnyt.

Paistoin ja ruskistin possun kylkiviipaleet lähes yksitellen pannulla (no en nyt ihan yksitellen toki), niiden rasvassa sitten käristelin sipulin. Lisäsin vettä, aromaattia, mustapippuria ja annoin kiehua ja kiehua, sellaisen reilut puoli tuntia. Lisäsin lopuksi vähän kastikesuurustetta ja siinä se sitten oli, täydellinen tirripaisti. Perinteistä, rasvaista ja epäterveellistä, mutta syntisen hyvää. Kompensoidakseni terveyshaitat kasasin ison ja ihanan salaatin tirripaistin ja potaatin vierelle.

Vitello tonnato (ilman vitelloa)

Tällä kertaa käytimme naudan sijasta possun sisäfilettä. Resepti oli jokseenkin tällainen:

Vitello tonnato possun sisäfileestä
iso satsi

kastike:
2 tölkkiä tonnikalaa
3 janssonin filettä
kevyttä majoneesia pari desiä
sitruunamehua
pippuria myllystä
lihan keittolientä

Sekoitin kaikki ainekset kulhossa keskenään. Janssonit tilsin ihan pieniksi, ettei tule sattumia.

liha:
Mama keitti lihan (ehkä jotain 700 grammaa) kasvisliemessä, jonka koostumusta en ihan tunne, kun en ollut paikalla keittelyn tapahtuessa. Sen tiedän, että keittovedessä oli ainakin suolaa, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, laakerinlehti.

päälle:
kapriksia pari lusikallista (maun mukaan)
kolme pientä suolakurkkua pilkottuna

Valkosipuliset possun noisetit sisäfileestä punaviinikastikkeen kera

Lähikaupan alelaarista lähti eräänä päivänä mukaan maustamaton porsaan sisäfilee, puoleen hintaan toki. Usein olen paistanut fileen kokonaisena uunissa, mutta nyt päädyin leikkaamaan lihan noiseteiksi ja paistamaan pannulla. Tapani mukaan en käyttänyt suolaa, vain öljyä, yrttejä ja valkosipulia.

Paistelin noisetteja öljyssä kauniin ruskeiksi (ok, ei tullut kovin ruskea pinta, varmaan jollain muulla rasvalla olisi tullut kauniimpi), maustoin valkosipulirouheella (myllystä), mustapippurilla (myllystä) ja salvialla. Kiehautin sekaan vielä punaviinikastikkeen, jonka maustoin tomaattimurskalla, timjamilla, suolattomalla yrttimausteella, salvialla ja valkosipulilla, ja sakeutin kastikkeen.

Tarjosin possua uuniperunoiden ja vihreän salaatin kera, joka oli kruunattu paistetuilla pinjansiemenillä ja rucolalla. Hyvää oli, joskin erittäin valkosipulista - ja se on juuri meidän makuumme se.

Päärynä-viinipossua ja villiriisiä

Tein eilen illalla 8.11.07 ruuaksi päärynä-viinipossua ja lisäkkeeksi tummaa villiriisiä. Tein possun hyvin pitkältä Mitä tänään syötäisiin -ohjelman reseptin mukaan, joka löytyy myös netistä Mitä tänään syötäisiin -ohjelman reseptihausta: http://www.mtv3.fi/koti/mitatanaansyotaisiin/reseptihaku.shtml.

Olisin kuvitellut possu-päärynäruokaan sopivan paremmin valkoviinin tai siiderin kuin punaviinin, mutta ruuasta tuli aivan mahdottoman herkullista juuri tällä reseptillä. Mausteita laitoin enemmän kuin ohjeessa on neuvottu. Siis vain määrällisesti enemmän kutakin reseptin maustetta, en lisäillyt mausteita omasta päästäni tällä kertaa.

Ruuan kanssa ei tarvitse oikeastaan salaattiakaan, kun ruuan päälle lisätään reilusti kirsikkatomaatteja ja basilikaa, jotka ajavat saman asian. Myös ruokaan laitettava päärynä tuo raikkautta annokseen.

PÄÄRYNÄ-VIINIPOSSU

400 g porsaanlihasuikaleita, maustamaton
2 (250 g) sipulia
2 (500 g) päärynää
1 rkl öljyä paistamiseen
1 tl suolaa (meillä ei ollut, käytin Aromaattia)
1/2 tl mustapippuria myllystä
1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl punaviiniä
n. 3 dl vettä
2 rkl balsamiviinietikkaa
1/2 rkl soijakastiketta
1 laakerinlehti
1/2 tl meiramia
1 rs (250 g) kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa

Kuori sipulit ja päärynät. Lohko sipulit ja paloittele päärynät. Ruskista lihasuikaleet kahdessa erässä ja siirrä ne pataan. Ruskista myös sipulit ja siirrä nekin pataan. Mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele pinnalle vehnäjauhot ja sekoita. Kaada joukkoon punaviini ja vesi. Lisää balsamiviinietikka, soija ja laakerinlehti. Anna hautua kannen alla noin 50 minuuttia. Lisää päärynät ja meirami, jatka kypsentämistä vielä noin 10 minuuttia.Ripottele päälle halkaistuja kirsikkatomaatteja ja runsaasti tuoretta, hienonnettua basilikaa. Tarjoa riisin tai perunoiden kanssa.

Kuva ja alkuperäinen resepti ovat Mitä tänään syötäisiin -ohjelman nettisivuilta.