Currywurst ja tomaattinen currykastike

Mistä ideat ruuanlaittoomme tulevat? Ennen korona-aikaa suurin osa uusista ruokaideoistamme oli varmaan peräisin matkoilla kokemistamme makuelämyksistä, mutta jo vuoden verran on nyt ollut vähän hiljaista matkailun saralla... 

No, kyllä minä ennen koronaakin lueskelin paljon ruokablogeja, keittokirjoja ja ruokalehtiä, joskus ideoita ammennetaan Mikon kanssa myös telkkuohjelmista, ja silloin tällöin netin syövereistä pompsahtaa joku kiva ruokavideo tai matkavideo, jossa tehdään ruokaa/syödään.

Netistä pompsahtaneen videon pohjalta syntyi myös ajatus kotona tehdystä currywurstista. Siis makkarana käytimme valmista raakamakkaraa, mutta currykastikkeen valmistimme itse. 

Currywurstia on tullut syötyä Saksassa, Berliinissäkin, mistä se alun perin on lähtöisin.

Suomessa currywurstia saa silloin tällöin Lidlistä valmisruokana. Ihan hyvää Lidlin currywurstikin on, mutta ei vedä vertoja Saksassa nautituille annoksille. Siltikin itse tehtynä saa juuri sellaista kuin haluaa - ainakin periaatteessa. Meillä onnistui currywurst erinomaisesti, kuvat eivät niinkään.

Siihen, että päädyimme itse kokeilemaan currywurstia kotona, vaadittiin, että näimme videon, jolla kastike tehdään ja tajusimme, että helpostihan tuon tekisi kotonakin.

Voin vakuuttaa, että tällä currykastikkeella saa makua ja ytyä wurstiin, mutta myös moneen muuhun ruokaan. Voisin ajatella käyttäväni kastiketta uunikalan kastikkeena, kanan kastikkeena, kasvisten kastikkeena, erilaisten kasvisvalmisteiden kastikkeena sekä ihan vaikka vaalean leivän kanssa. Aivan kuten currykastiketta muutenkin voi käyttää vaikka minkä raaka-aineen kaverina.

Ja ennen kuin tämä postaus näki päivänvalon, olin ehtinyt käyttää jäljelle jääneen currykastikkeen jauhelihan maustamiseen. Toimii!

Tomaattinen currykastike

paketti tomaattimurskaa
punasipuli paloina
tuore chili paloina
viinietikkaa
ketsuppia

sinappia

ripaus sokeria

liraus soijakastiketta

sitruunamehua

runsaasti curryjauhetta

mustapippuria myllystä

 
Ruskistin bratwurstit pannulla kypsiksi ja siirsin kulhoon odottamaan.

Pilkoin kastikkeen ainekset (chili, punasipuli) ja pyöräytin ne tomaattimurskan kanssa pannulla, jossa oli makkaroiden jäljiltä hieman rasvaa. Lisäsin mausteet ja maustekastikkeet sekä pienen tilkan öljyä. Annoin hautua vartin verran kannen alla, että sipulit ja chilit pehmenivät.

Sitten surautin kastikkeen sauvasekoittimessa, laitoin sen takaisin pannulle ja kaadoin sekaan kypsät, ruskistetut makkarapalat. Annoin muhia jonkun hetken. 

Lautasella currywurstin päälle ripotetaan vielä ennen tarjoilua ihan reippaasti currya, niin ei ruuasta makua tule puuttumaan.

Tarjoilin currywurstin raikkaan salaatin ja Mikon ehdotuksesta lisukeranskalaisten kanssa. Saksalaistyyppinen vaalea, rapeakuorinen sämpylä olisi sopinut ranskalaisten sijasta oikein mainiosti. No, meillä ei ollut sämpylää eikä leipuria.

Hito herkulline hampurilaiskastike ;)

Hampurilaiskastike, hito herkullinen sellane

Ainekset:

Kevyttä kermaviiliä

Thousand Island -salaattikastiketta

Öljypuun sinappisalaattikastiketta (vahva valkosipuli)

Pikku-Myyn ketsuppia

Valkosipulitahnaa

Texas Pete -chilikastiketta (valkosipuli)

Inkivääriä

Suolatonta sitruunapippuria

Hunajaa

Oreganoa

Mikko oli varannut mökille pulled pork -hampurilaistarvikkeet, mutta ei hampurilaiskastiketta, joten tämä kätevä emäntä pyöräytti sellaisen jääkaapissa olevista tarvikkeista. 

Ja tuli muuten niin hyvää, ettei valmiskastikkeella olisi ollut mitään jakoja tässä kisassa – mutta niinhän se tuppaa olemaan omatekoisten kanssa. Vaikkakin tämä omatekoinen, kermaviilipohjainen kastike sai makujansa paljolti valmiista kastikkeista sekä tietysti erilaisista mausteista, niin se vaan nyt sattui osumaan suoraan makuhermoihimme.

Ainesten suhteista en osaa sanoa tarkemmin, kannattaa maistella tehdessä ja laittaa suhteet oman maun mukaan.

Kuvaa ei huomattu illalla napata, mutta söin lounaaksi jämät, kuva on siis jämäburgerista.

Metsäkauriin reisipaisti kahdella eri kastikkeella

Sattuipa tuossa eräänä sunnuntai-iltana Lidlin pakastealtaasta hyppäämään ostoskoriimme metsäkauriin (luuton, maustamaton) reisipaisti, koska sitä mainostava tarjouskyltti osui kulkureitillemme. 700 grammaa maksoi tarjouksessa 15,99 euroa. En tiedä, onko se vähän vai paljon, emme ole metsäkaurista ennen ostaneet. Samasta pakastealtaasta löysimme illalliselle alkupalaksi paneroitua keisarihummeria. Alkupalakokemuksestamme voi lukea edellisestä tekstistäni Paneroitua keisarihummeria suoraan Lidlin pakastealtaasta ja makea sitruunakastike.

Paistin sulamisaika oli melkoinen yllätys, vuorokausi jääkaapissa. Maltti ei ole suurimpia hyveitäni tällaisissa asioissa, joten vauhditin sulamista pistämällä paistin lämpimään veteen sulamaan. Ei varmaankaan kovin suositeltava temppu lopputuloksen kannalta, mutta kun oli illalliseksi valittu metsäkaurista, niin päätäni ei tässä kääntänyt mikään. Ja sulihan se, vaikka otti aikaa.

Paistin mukana pakkauksessa oli makusuola paistin maustamiseen, joten tein työtä käskettyä ja hieroin suolan paistiin, tai oikeammin puolikkaaseen paistiin. Käytin kahden hengen illalliseen siis puolikkaan paistin, toinen puolikas jäi myöhempää käyttöä varten. Suola tuoksui erikoiselta, mutta pakkausselosteesta ei selvinnyt, mitä mausteita se suolan lisäksi sisälsi. Ehkäpä jotain katajanmarjaa tms.

Kypsyydestä: Vaikka netistä löysin ihan päinvastaistakin tietoa, oli pakko kuitenkin noudattaa pakkauksen ohjetta, joka sanoo: ”Kypsennettävä läpikotaisin ennen tarjoilua.” Mediumhan se meille maistuisi parhaiten, mutta ei auttanut.

Laitoin paistin vuokaan ja ruskistin sitä hetken molemmin puolin kuumassa uunissa, jonka jälkeen lisäsin vuokaan pilkotun sipulin ja pilkotun yksikyntisen valkosipulin, kaadoin sekaan punaviiniä ja kasvislientä (toisella kerralla käytin kanafondia ja lopputulos oli parempi).

Annoin hautua uunissa ohjeen mukaan 70 minuuttia ja kääntelin sekä valelin paistia muutamaan kertaan paistumisen aikana.

Lopuksi laitoin paistin foliossa lämpimään uuniin odottamaan ja tein paistiliemestä kastikkeen suurustamalla, maustamalla pippurilla sekä yrteillä ja lisäämällä siihen kermaa. Kastike oli ihan hyvä, muttei erinomainen.
Toiselle kerralla panostin kastikkeen makuun enemmän laittamalla siihen kerman sijasta maustamatonta sulatejuustoa ja lisäämällä kastikkeeseen vielä sitruunamarinoituja kikherneitä ja aurinkokuivattua tomaattia. Nyt oltiinkin sitten jo lähempänä erinomaista kuin edellisellä kerralla.

Paisti oli riistaista ja ihan hyvää, hieman maksamaista maultaan ja suutuntumaltaan. Kypsäksi kypsentäminen ei ehkä ole se paras juttu tällekään paistille, mutta kuten todettu, en uskaltanut lähteä pakkauksessa olevaa ohjetta oikein uhmaamaankaan.

Paneroitua keisarihummeria suoraan Lidlin pakastealtaasta ja makea sitruunakastike

Eräänä sunnuntai-iltana löysimme Lidlin pakastealtaasta paneroitua keisarihummeria, joka on ainakin minulle tutummalta nimeltään scampi. Päätimme ottaa metsäkaurispaistille (lue metsäkaurisblogi tästä) alkupalaksi tätä merenherkkua.

Scampit (puoli pussillista eli 150 grammaa alkupalaksi kahdelle) laitoin uuniin vartiksi 200 asteeseen, kuten pussissa neuvottiin. Tarjoilin ne illallisen alkupalana tonnikalatahnaisen leipäpalan, salaatinlehden, tuoreen rosmariinin ja yksinkertaisen, makean jukurttikastikkeen kera.

Jukurttikastike
sitruunanmakuista Bulgarian jukurttia
sitruunapippuria reilusti
suolaa ripaus
sitruunanmehua tiraus

Alkupala oli tavallisehko eikä tappavan makurikaskaan, mutta sellaisenaankin varsin mukiinmenevä ja ihan hyvää. Maustoimme scampeja lautasella vielä sitruunalla, ja jukurttikastike oli varsin mukava lisä; makeahko, ja sopi hyvin paneroidulle äyriäisruualle. Suloista kirpsakkuutta toivat sitruuna ja sitruunapippuri.

Tanja teki tirripaistin

Ullan eväät -kirjasta mallailin tällä kertaa tirripaistini. Tai no, Ulla Liukkosen kirja sen innoitti tekemään, koostumus on kaikkialla ja ian kaiken ollut niin yksinkertainen, ettei siihen juuri reseptiä tarvita. En lisännyt edes valkosipulia, vaikka tällaisen pyhäinhäväistyksenkin olen joskus tehnyt.

Paistoin ja ruskistin possun kylkiviipaleet lähes yksitellen pannulla (no en nyt ihan yksitellen toki), niiden rasvassa sitten käristelin sipulin. Lisäsin vettä, aromaattia, mustapippuria ja annoin kiehua ja kiehua, sellaisen reilut puoli tuntia. Lisäsin lopuksi vähän kastikesuurustetta ja siinä se sitten oli, täydellinen tirripaisti. Perinteistä, rasvaista ja epäterveellistä, mutta syntisen hyvää. Kompensoidakseni terveyshaitat kasasin ison ja ihanan salaatin tirripaistin ja potaatin vierelle.

Oodi tomaatille: Uskomattoman helppo, hyvä ja monikäyttöinen tomaattikastike

Tomaatti on meillä yksi niistä raaka-aineista, jota rakastetaan - ja täten myös käytetään lähes raaka-aineen kuin raaka-aineen kanssa. Sitä syödään myös sellaisenaan. Vanhempieni luona vieraillessa ruokapöydässä on aina vihersalaatinkin lisäksi tarjolla yksi lautasellinen pelkkää tomaattia. Se on aseteltu suoraan Mikon lautasen viereen, koska Mikko on tunnustautunut perheen hartaimmaksi tomaattifaniksi. Tomaatti on kyllä varsin terveellinen lempiruoka ja käypänen, helppo välipala. Suosimme suomalaista tomaattia, luomu maistuu ehdottomasti parhaalta!

No, pitkän tomaattijohdannon jälkeen siirryn itse reseptiin:

Oodi tomaatille eli uskomattoman helppo, hyvä ja monikäyttöinen tomaattikastike

Näitä alla lueteltuja aineksia ei tarvitse kaikkia laittaa yhteen tomaattikastikkeeseen, voi valita mielensä mukaan ja kokeilla erilaisia kombinaatioita. Yksinkertaisimmillaan tomaattikastikkeen voi tehdä esimerkiksi lämmittämällä maustetun tomaattimurskan. Itse toki käytän lisäaineksia sen mukaan, mitä kaapeista löytyy ja mikä pääraaka-aineelle sopii.

Tomaattimurskaa. Meillä käytetään usein valkosipulilla maustettua, mutta marketin halvinkin laatu kelpaa.

Kevyttuorejuustoa jotakin lajia maun ja ruuan pääraaka-aineen mukaan. Kevytkerma taikka Creme Bonjour kelpaa myös. Eilen käytin kevytkermaa lohen tomaattikastikkeeseen, edellisellä kerralla tortellinit saivat kastikkeeseensa kuivatut tomaatit -tuorejuustoa. Tuorejuustoa voi laittaa vähän tai paljon, jälleen päätöksen voi tehdä maun - ja tietenkin tavoitellun kaloriasteen mukaan. Juusto/kerma ei toki ole välttämätön osa kastiketta, ja usein myös jätämmekin tomaattikastikkeen ihan tomaattikastikkeeksi.

Mausteita. Chili (myllystä) käy hyvin, samoin mustapippuri (myllystä). Valkosipuli on meillä ehdoton. Laiskottaessa käytän valmista valkosipulimurskaa tai valkosipulirouhetta myllystä. Usein tulee hivautettua jotain yrttiä (timjami, rosmariini, kirveli, basilika, oregano jne.) tai pippurista yrttiseosta sen mukaan, mitä makua tavoittelen tai mikä pääruoka-aineelle sopii. Lohelle meni sitruunapippuria ja pippurista yrttimaustetta.

Maustekastikkeita. Mausteitten lisäksi tai sijasta voi käyttää maustekastikkeita tai -tahnoja, kuten harissaa tai tabascoa. Meillä käytetään juurikin harissaa ja Heinzin Hot Sausea. En ole varma, saako Hot Sausea Suomesta, omamme on ostettu Egyptistä, jossa se on myös valmistettu. Kastike sisältää: Louisiana type red pepper, vinegar, salt, xanthan gum, paprika (E 160 c). Tämä kastike oli Egyptissä hieman vaatimattomamman ruuan pelastus ja hyväkin ruuan mainio mauste. Pullon loputtua täytyy yrittää metsästää jotain vastaavaa Suomesta tai lähteä käymään taas Egyptissä - voi miten ihana tekosyy matkustaa! Pesto, punainen tai vihreä, käy myös mainiosti tomaattikastikkeen maustamiseen. Lohelle sopii kumpikin, omasta mielestäni paremmin kuitenkin vihreä, joka on ehkä muutenkin suosikkini.

Sokeria. Tomaattikastikkeisiin suositellaan lisäämään jotain makeaa, vähän sokeria tai hunajaa tai vaikka ketsuppia, josta tulee myös makeutta. Näin kastikkeesta ei tule kitkerää.

Fondia. Joskus lurautan ihan hitusen, mutta vain hitusen, ettei tule liian suolaista. Pastalle sopii hyvin esimerkiksi vasikanfondi, joka on maustettu tomaatilla, basilikalla ja pinjansiemenillä. Kalafondi käy oikeastaan kaikkiin ruokiin. Mutta fondin voi huoletta jättää poiskin.

Kastikesuurustetta. Kastikesuurustekaan ei ole välttämättömyys, vaan sen käyttö riippuu ihan kastikkeen käyttötarkoituksesta; kuinka paksua siitä halutaan. Kermalla tehty kastike on sakeaa usein jo valmiiksi.

Sipulia. Punasipulia tai sipulia voi hyvinkin laittaa, mutta monikaan tomaattikastike ei sitä vaadi taikka siitä edes hyödy maullisesti.

Mikä tässä on innovaatio? Se, että melkein mistä tahansa aineksista saa tomaattikastikkeen, jota voi käyttää lähes raaka-aineen kuin raaka-aineen kanssa.

Pilkon ruokaan usein tomaattikastikkeen päälle vielä tuoretta tomaattia tai lisään minitomaatteja. Tomaattipastakastikkeiden päälle tuoretomaatin lisäksi sopii juustoraasteet: edam, emmental tai parmesan. Ja pasta-annoksen kruunaa maullisesti sekä näöllisesti tuore basilika.

Tutustu tomaattiin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tomaatti

No niin, nyt tuli nälkä. Mitähän sitä tänään keksisi? Huomisen ruuasta ei tarvitse huolehtia, se nautitaan jossain kivassa pietarilaisessa ravintolassa. <3