perjantai 3. joulukuuta 2010

Metsäkauriin reisipaisti kahdella eri kastikkeella

Sattuipa tuossa eräänä sunnuntai-iltana Lidlin pakastealtaasta hyppäämään ostoskoriimme metsäkauriin (luuton, maustamaton) reisipaisti, koska sitä mainostava tarjouskyltti osui kulkureitillemme. 700 grammaa maksoi tarjouksessa 15,99 euroa. En tiedä, onko se vähän vai paljon, emme ole metsäkaurista ennen ostaneet. Samasta pakastealtaasta löysimme illalliselle alkupalaksi paneroitua keisarihummeria. Alkupalakokemuksestamme voi lukea edellisestä tekstistäni Paneroitua keisarihummeria suoraan Lidlin pakastealtaasta ja makea sitruunakastike.


Paistin sulamisaika oli melkoinen yllätys, vuorokausi jääkaapissa. Maltti ei ole suurimpia hyveitäni tällaisissa asioissa, joten vauhditin sulamista pistämällä paistin lämpimään veteen sulamaan. Ei varmaankaan kovin suositeltava temppu lopputuloksen kannalta, mutta kun oli illalliseksi valittu metsäkaurista, niin päätäni ei tässä kääntänyt mikään. Ja sulihan se, vaikka otti aikaa.

Paistin mukana pakkauksessa oli makusuola paistin maustamiseen, joten tein työtä käskettyä ja hieroin suolan paistiin, tai oikeammin puolikkaaseen paistiin. Käytin kahden hengen illalliseen siis puolikkaan paistin, toinen puolikas jäi myöhempää käyttöä varten. Suola tuoksui erikoiselta, mutta pakkausselosteesta ei selvinnyt, mitä mausteita se suolan lisäksi sisälsi. Ehkäpä jotain katajanmarjaa tms.

Kypsyydestä: Vaikka netistä löysin ihan päinvastaistakin tietoa, oli pakko kuitenkin noudattaa pakkauksen ohjetta, joka sanoo: ”Kypsennettävä läpikotaisin ennen tarjoilua.” Mediumhan se meille maistuisi parhaiten, mutta ei auttanut.

Laitoin paistin vuokaan ja ruskistin sitä hetken molemmin puolin kuumassa uunissa, jonka jälkeen lisäsin vuokaan pilkotun sipulin ja pilkotun yksikyntisen valkosipulin, kaadoin sekaan punaviiniä ja kasvislientä (toisella kerralla käytin kanafondia ja lopputulos oli parempi).

Annoin hautua uunissa ohjeen mukaan 70 minuuttia ja kääntelin sekä valelin paistia muutamaan kertaan paistumisen aikana.

Lopuksi laitoin paistin foliossa lämpimään uuniin odottamaan ja tein paistiliemestä kastikkeen suurustamalla, maustamalla pippurilla sekä yrteillä ja lisäämällä siihen kermaa. Kastike oli ihan hyvä, muttei erinomainen.
Toiselle kerralla panostin kastikkeen makuun enemmän laittamalla siihen kerman sijasta maustamatonta sulatejuustoa ja lisäämällä kastikkeeseen vielä sitruunamarinoituja kikherneitä ja aurinkokuivattua tomaattia. Nyt oltiinkin sitten jo lähempänä erinomaista kuin edellisellä kerralla.

Paisti oli riistaista ja ihan hyvää, hieman maksamaista maultaan ja suutuntumaltaan. Kypsäksi kypsentäminen ei ehkä ole se paras juttu tällekään paistille, mutta kuten todettu, en uskaltanut lähteä pakkauksessa olevaa ohjetta oikein uhmaamaankaan.

Ei kommentteja: