Täytetyt uunisämpylät

Sämpylöitä yksi per syöjä

Täyte:

- Salamia tai jotain muuta (suolaista) makkaraa/leikkelettä pieninä paloina viipale, pari per sämpylä
- Mieleistä juustoa pieninä paloina ehkä pari viipaletta/palaa per sämpylä, sinihomejuusto käy myös
- Maustekurkkua ja/tai tomaattia pieninä paloina
- Kevytkermaviiliä muutama lusikallinen
- Kermaa loraus
- Sitruunamehua liraus
- Ketsuppia turaus
- Valkosipulimurskaa tai valkosipulia rouhittuna valkosipulimyllystä
- Yrttejä, tuoreita tai kuivattuja, esim. timjamia ja oreganoa maun mukaan, myös ruohosipuli käy
- Suolatonta sitruunapippuria (muita mausteita maun mukaan)

Uunin jälkeen sämpylöiden päälle: mustapippuria myllystä ja yrttejä

Valmistusohje:

Koverra sämpylöistä sisus pois. Sekoita täytteen kaikki ainekset. Laita täyte sämpylöihin. Sämpylän päälle voi vielä laittaa hieman juustoa ennen uuniin menoa,

Sämpylät saavat olla kuumassa uunissa noin vartin, lämpötila noin 175 astetta. Sämpylät voi laittaa halutessaan folioon uunissa olon ajaksi, sämpylät säilyvät niin pehmeämpinä. Ilman foliota sämpylöiden kuorista tulee aika hyvän rapsakat, jos sellaisista tykkää.

Uunin jälkeen sämpylöiden päälle voi rouhia mustapippuria ja laittaa vielä tuoreita yrttejä. Meillä oli ensimmäisellä kerralla timjamia, toisella kerralla (kun kuvat otettiin) rosmariinia.

Helppoa, nopeaa ja hyvää, myös täyttävää; hyvä lounasruoka esimerkiksi raikkaan salaatin kanssa. Aamupalalle sopii hyvin myös.

Voisin ajatella tekeväni täytetyt uunisämpylät myös vaikka graavilohitäytteellä, jolloin yrttien joukossa voisi käyttää lisäksi myös tilliä, joskin toki timjami sopii erinomaisesti myös lohelle, ja tilli toki myös salamille. Muiksi täytteiksi sopisivat samat kuin tässä salamisämpylässä, tosin juustoa ei välttämättä kalan kanssa tarvittaisi.

Tarina sämpylöiden taustalla:

Idean uunisämpylöihin sain netissä sattumalta näkemästäni mainoksesta, jossa tosin mainostettiin gluteenittomia uunimunakasveneitä: https://friaglutenfree.com/fi/glutenfria-recept/gluteenittomien-uunimunakasveneiden-resepti/.

Olen toki tehnyt ennenkin mm. täytettyä leipää, ettei konsepti sinällään uusi ole, mutta nyt tein ensimmäistä kertaa sämpylöitä täytetyn leivän tyyliin: http://tanjan-mausteet.blogspot.com/2017/09/taytetty-uunileipa.html

Tein täytettyjä sämpylöitä salaatin kera eiliseksi lounaaksi, ja jotenkin kuva vaan jäi ottamatta siinä arjen tiimellyksessä. Meinaan tehdä näitä uudelleen viikonloppuna aamupalalle tai brunssille, kun sämpylöitäkin on vielä jäljellä, joten laitan kuvat sitten.

Sämpylöinä meillä käytettiin Viipurilaisen Kotileipomon Konsta-ruissekasämpylöitä, joita Mikon sukulaiset toivat tuliaisiksi muiden leipomoherkkujen ohella Vääksystä, Lahden seudulta. Kiitos Anne, Mika ja pojat!

Sämpylät olivat oikein hyviä, mutta samaisen leipomon kristallipulla se vasta hyvää onkin! En ole edes pullan ystävä, ja tätäkin pullaa maistoin lähinnä kohteliaisuudesta, mutta yllätyin aivan täysin, miten pulla voikin olla niin hyvää ja tuoretta, koostumukseltaan ja maultaan aivan erilaista kuin peruspullapitko tms. Liekö yksi syy pullan herkullisuuteen leipomon itsekeittämä vaniljakreemi? 

Saimme tuliaiseksi myös Viipurilaisen Kotileipomon juureen leivottuja vehnä-kaurapaloja, jotka nekin olivat selvästi keskivertoleipää parempia, joten tällä kokemuksella voin jo sanoa, että tähän leipomoon meidän täytyy ehdottomasti tehdä visiitti, jos toinenkin. Suosittelen lämpimästi muillekin!

Haapasalon hatsapuria Puumalassa ja Lappeenrannassa

Haapasalon hatsapuri kesällä 2020 Puumalassa

Haapasalon hatsapuri keväällä 2021 Lappeenrannassa

Koska Haapasalon hatsapuri on ollut suomalaisten huulilla, ihan kirjaimellisestikin, jo kokonaisen vuoden ajan, kirjoitan siitä minäkin vielä vähän lisää. Edellinen hatsapuripostaukseni on luettavissa tästä linkistä: Haapasalon hatsapurillo.  

Ensin hatsapuria sai Puumalasta Villen kärrystä viime kesänä - kävimme testaamassa - ja sitten sen jälkeen sitä on saanut jo ympäri Suomen aina pääkaupunkiseudulta Lappiin asti, minne kärry aina milloinkin on kurvannut. 

Tänä keväänä kärry oli ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa muutaman päivän. Kävimme toki taas apajilla. Nyt Ville ei puuhannut kärryssään yksin, vaan hänellä oli parikin apuria, ja hatsapuria tuli luukusta hurjaa vauhtia; jono suli aina ihan hetkissä toisin kuin Puumalassa taannoin. Tosin myöskään rupatteluaikaa Villen kanssa ei juuri jäänyt.

Suosittelin myös parille kaverilleni hatsapurin testaamista. Heille hatsapuri oli aivan uusi tuttavuus. Kommentiksi sain jälkikäteen, että aika hyvää oli, mutta maha tuli kipeäksi, olivat liian isoja ja rasvaisia. 

Ja kääk, pariskunta oli tosiaan ostanut molemmille oman hatsapurin ja yrittäneet taistella ne yhdellä syömingillä kitaansa kumpikin omansa, suosituksestani sentään raikkaan salaatin kera. 

Enpä älynnyt etukäteen kertoa, ettei hatsapurin ole tarkoitus olla koko ateria, vaan hatsapuri on joko alkupala useammalle henkilölle tai lisäke ruualle. 

Hatsapurisiivu tai korkeintaan kaksi riittää per syöjä. Hatsapuria ei siis tosiaan ole tarkoitus syödä pitsatyylisesti yksinään, siihen se on aivan liian tuhti, vaikkei kooltaan vaikuta edes siltä.

Tämän pariskunnan mielestä hatsapurikärryyn tai -laatikkoon voisi kirjoittaa tarjoiluehdotuksen, ettei hatsapuria tuomittaisi vain sen takia, että sen yrittää syödä kokonaan ja tulee kipeäksi. Vien Villelle terveiset seuraavan kerran tavatessamme. Ellei Ville lue tätä blogistani jo aikaisemmin. ;)

Sen verran kommentoisin viime kesän hatsapurikokemusta ja tämän kevään kokemusta, että viime kesänä hatsapuri oli parempaa. Liekö siihen syynä se, että viime kesänä ne valmistettiin Puumalassa leipomossa ja myytiin Puumalan satamassa suoraan uunista tulleina.

Nyt tänä keväänä Villen kärryssä luki, että tällä hetkellä myynnissä olevat hatsapurit on valmistettu Virossa, kun Puumalan leipomoa remontoidaan/laajennetaan. Ei siinä, Virossa olen saanut erinomaista hatsapuria, mutta liekö tuote kärsinyt kuitenkin jossain määrin kuljetuksen/säilytyksen aikana. 

Valitettavasti tällä kerralla Villen hatsapuri muistutti todella paljon Villen hatsapurilloa, eli sitä pakasteesta kotona uunissa lämmitettävää K-kaupan hatsapuria.

Villeä haastateltiin paikallisradioon kärryn ollessa Lappeenrannassa, ja siinä haastattelussa kuulin hienon uutisen, että Valio rupeaa valmistamaan suluguni-juustoa. Toivottavasti siis myös jälleenmyyntiin, eikä vain Villen leipomolle.

Hassuna kuriositeettina mainittakoon, että toimittaja, ilmeisesti Sirkka Haverinen, puhui tuossa lähetyksessä suiguli-juustosta. No, melkein oikein, haha.

Täytetty uunileipä

Kokeilimme eilen ensimmäistä kertaa tehdä täytettyä leipää. Valitsimme ison, napakkakuorisen kauraleivän ja täytteeksi seuraavaa:

naudansuikaleita,
tomaattia,
juustoraastetta,
sinihomejuustoa,
suolakurkkua,
kananmunaa,
parmesan-juustoa,
tuoretta basilikaa ja timjamia.

Naudansuikaleet maustoin paistaessani
natural umamilla,
inkiväärillä,
sitruunapippurilla (suolaton),
Provencen yrttimausteella (suolaton),
Texas Pete -kastikkeella (valkosipulinen)
ja brutaalisti Pikku-Myyn ketsupilla.
Olisi toki pitänyt laittaa myös valkosipulia, mutta se nyt vaan sattui unohtumaan.

Sekoitin täytteen ainekset kulhossa ja survoin täytteen kovertamiini leipäkuoriin. Vähän vielä juustoraastetta päälle ja noin 200-asteiseen uuniin noin 30 minuutiksi. Uunin jälkeen tuoreet yrtit ja parmesan-murut päälle & leipä tarjolle runsaan, raikkaan salaatin kanssa.

Todella hyvää ja täyttävää, eikä valmistaminenkaan ole monimutkaista. Suosittelen!