 |
| Villisikamötikkä. Kuva olisi voinut olla havainnollisempikin, nyt kuvassa on lähinnä paksu kastike ja hieman onneton salaatintekele... Ei menny niinku Strömsössä. :D |
Jokin aika sitten valmistimme illalliseksi pakastettua villisikaa. Minulla on sellainen mielikuva, että villisikaa on valmistettu ennenkin, mutta ainakaan blogiin asti se ei ole päätynyt. Mitä luultavimmin villisikaa on nautittu kesties sitten ravintolassa, mutta siitäkään ei ole mainintaa blogissa. Hmmm. No nyt on, vaikka hieman latteaksi kokemus jäikin.
Ajattelin valmistaa villisian melko yksinkertaisesti. Googlailin reseptejä, mutta eipä niitä kovin monenlaisia ja houkuttelevia löytynyt, ainakaan suomeksi.
En enää muista, miten päädyin tekemään lopulta villisialle sinappikastikkeen, mutta varsin hyvää siitä tuli. Siis kastikkeesta. Villisika ei kovaan kilohintaansa nähden ole ihan paras herkku. Asiaa olisi voinut auttaa, jos olisimme uskaltaneet jättää lihan mediumiksi, mutta trikinoosin pelko sai meidät kypsentämään lihan kunnolla.
Villisika maistuu riistalta, se tuskin on mikään yllätys. Maku on jopa jotenkin villainen. Liha on ihan hyvää, mutta kallista ollakseen vain "ihan hyvää".
Villisian paistoin ensin kuumalla pannulla ja annoin hautua kypsäksi lihaliemessä (fondia ja vettä), joka toimi pohjana kastikkeelle. Lihan kypsyyden tarkistin melko amatöörimäisellä tavalla; leikkasin omaa palastani sen verran auki, että pystyin seuraamaan kypsymistä.
Kastikkeen tein lihaliemeen melko tavallisen ruskean kastikkeen tapaan, laitoin normaalia enemmän sinappia ja ilmeisesti myös suurustetta, kun kastikkeesta tuli niin paksua. Mukana oli myös Creme Fraichea (valkosipuli ja yritit), mainitsemaani ruskeaa suurustetta, pippuria, valkosipulia, sipulia ja taisin laittaa myös suolatonta yrttimaustetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti