Tänään tuli tehtyä todellista vanhan ajan klassikkoruokaa, läskilootaa - mieheni tuntee kyseisen ruuan nimellä perunalaatikko, haha, ei meillä sellaisesta puhuttu.
Tarina alkaa siitä, kun kysyin iskältä, mitä ruokaa hänen eniten tekisi mieli, jos saisi mitä vaan, ja me tulisimme Mikon kanssa kokkaamaan. No, läskilootaahan se mieli teki, ja vieläpä niin perinteisellä reseptillä kuin vain mahdollista.
Valinta oli sinänsä vähän yllättävä, nimittäin isäni itse oli todella hyvä, kokeileva ja ajanhermolla oleva kokki. Meillä ei syöty perunamuusia, vaan muskottipähkinällä maustettua kukkakaalimuusia, ruuissa oli mifua ja soijarouhetta, tonnikalapasteijan maustoi chili.
Iskän chevre-kesäkurpitsakeittoa, kalaseljankaa tai uunikalaa ei ole voittanutta! Toisaalta äidin tekemistä ruuista yksi iskän suosikeista oli läskiloota.
Aina isäni ei päästänyt ”kyökkipiikaa” aivan näin helpolla. Kun annoin joululahjaksi vapaavalintaisen illallismenukortin, hänen tilauksensa oli: sienipasteijoita, borssikeittoa, saltimbocca alla romana ja jälkiruuaksi juustokakku.
Lupausta lunastaessa paloi tunti jos toinenkin ensin aineksia metsästäessä ja sitten pilkkoessa, keittäessä, leipoessa, väkertäessä, paistaessa, hyydyttäessä…
Mutta tällä kertaa mieli teki läskilootaa, ja tällaiset ainekset iskä halusi lootaan laitettavan:
noin kilo kiinteitä perunoita
reilu 500 grammaa possunkylkisiiivuja
kaksi isoa sipulia
punaista maitoa
3 munaa
aromaattia
pippuria myllystä
öljyä
Ja tällaiset ohjeet iskä antoi:
Perunat kuoritaan ja siivutetaan. Possunkylki leikellään noin sentin paloiksi. Sipuli pilkotaan renkaiksi. Munat sekoitetaan maitoon ja mukaan rouhitaan pippuria myllystä sekä ripotellaan vähän aromaattia. Vuoka öljytään.
Vuokaan ladotaan kerros perunasiivuja, kerros possua, kerros sipulia. Sitten jälleen perunakerros ja päällimmäiseksi possua, siis "läskikerros". Munamaito kaadetaan koko komeuden päälle juuri ennen uuniin laittamista.
Laitetaan 200-asteiseen uuniin. Annetaan olla noin tunti ja lasketaan sitten lämpö 150 asteeseeen. Annetaan olla vielä noin tunti, kunnes munamaito on imeytynyt.
Läskilootan kanssa ei kuulemma salaattia syödä, mutta suolakurkku sopii erinomaisesti. Todellakin.
Yksinkertaista ja yllättävän hyvää, maistuu lapsuudelta.
Tarina alkaa siitä, kun kysyin iskältä, mitä ruokaa hänen eniten tekisi mieli, jos saisi mitä vaan, ja me tulisimme Mikon kanssa kokkaamaan. No, läskilootaahan se mieli teki, ja vieläpä niin perinteisellä reseptillä kuin vain mahdollista.
Valinta oli sinänsä vähän yllättävä, nimittäin isäni itse oli todella hyvä, kokeileva ja ajanhermolla oleva kokki. Meillä ei syöty perunamuusia, vaan muskottipähkinällä maustettua kukkakaalimuusia, ruuissa oli mifua ja soijarouhetta, tonnikalapasteijan maustoi chili.
Iskän chevre-kesäkurpitsakeittoa, kalaseljankaa tai uunikalaa ei ole voittanutta! Toisaalta äidin tekemistä ruuista yksi iskän suosikeista oli läskiloota.
Aina isäni ei päästänyt ”kyökkipiikaa” aivan näin helpolla. Kun annoin joululahjaksi vapaavalintaisen illallismenukortin, hänen tilauksensa oli: sienipasteijoita, borssikeittoa, saltimbocca alla romana ja jälkiruuaksi juustokakku.
Lupausta lunastaessa paloi tunti jos toinenkin ensin aineksia metsästäessä ja sitten pilkkoessa, keittäessä, leipoessa, väkertäessä, paistaessa, hyydyttäessä…
Mutta tällä kertaa mieli teki läskilootaa, ja tällaiset ainekset iskä halusi lootaan laitettavan:
noin kilo kiinteitä perunoita
reilu 500 grammaa possunkylkisiiivuja
kaksi isoa sipulia
punaista maitoa
3 munaa
aromaattia
pippuria myllystä
öljyä
Ja tällaiset ohjeet iskä antoi:
Perunat kuoritaan ja siivutetaan. Possunkylki leikellään noin sentin paloiksi. Sipuli pilkotaan renkaiksi. Munat sekoitetaan maitoon ja mukaan rouhitaan pippuria myllystä sekä ripotellaan vähän aromaattia. Vuoka öljytään.
Vuokaan ladotaan kerros perunasiivuja, kerros possua, kerros sipulia. Sitten jälleen perunakerros ja päällimmäiseksi possua, siis "läskikerros". Munamaito kaadetaan koko komeuden päälle juuri ennen uuniin laittamista.
Laitetaan 200-asteiseen uuniin. Annetaan olla noin tunti ja lasketaan sitten lämpö 150 asteeseeen. Annetaan olla vielä noin tunti, kunnes munamaito on imeytynyt.
Läskilootan kanssa ei kuulemma salaattia syödä, mutta suolakurkku sopii erinomaisesti. Todellakin.
Yksinkertaista ja yllättävän hyvää, maistuu lapsuudelta.
