sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Chilinen juustoviettelys


Synttäriviikonloppumme kunniaksi teimme pitkästä aikaa juustoviettelystä. Olemme tehneet sitä ennenkin, pari reseptiäkin blogistani jo löytyy, tässä uusin:

Chilinen juustoviettelys

Juustoa
Vihreää omenaa

Suolakurkkua (napakoita irtomyynnistä)

Kastike:
Öljypuun majoneesia
Kevyttä kermaviiliä
Tuoretta valkosipulia silputtuna
Sitruunamehua
Chiliä myllystä
Mustapippuria myllystä

Päälle:
Kurkkua
Tummaa leipää (pannulla rasvassa paistettuna ja jäähdytettynä)
Tuoretta timjamia

Kuutioi juusto, omena sekä suolakurkku ja sekoita ne keskenään kulhossa. Sekoita myös kastikkeen ainekset keskenään ja kaada kastike juuri kuutioimasi kulhossa olevan setin päälle. Tämän ns. juustoviettelyksen pohjan voi nyt laittaa kylmään maustumaan ja valmistaa "salaatin" päällykset.



Leikkaa tumma leipä kuutioiksi ja paista pannulla rasvassa. Jätä leipäpalat jäähtymään. Kuutioi tuorekurkku ja pilko timjamia.



Kun viettelys on maustunut jääkaapissa jonkin aikaa ja leipäpalat ovat jäähtyneet, voi salaatin kasata tarjoiluastiohin. Alle itse viettelys, päälle tuorekurkkua, paistettuja leipäpaloja sekä runsaasti tuoretta timjamia. Ja sitten koko komeus pöytään nautittavaksi!


Voimme suositella herkkuhetkiin!

Alkuperäisen juustoviettelyksen (сырный рай = juustoinen paratiisi) olen bongannut jo edesmenneen pietarilaisen Cafe Hameleonin listalta, tässä siitä juttua

P.S. Kun leipäpaloja ja tuorekurkkua ei sekoita mukaan viettelykseen kuin vasta tarjoiluvaiheessa, toimii juustoviettelys moitteetta vielä vaikka seuraavanakin päivänä, hyvin jääkaapissa maustuneena. Leipä on tarjottaessa vielä rapeaa ja tuorekurkku ei ole päässsyt vetistämään salaattia. Juusto pehmenee yön yli, mutta se ei makua haittaa.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Tuoretta tilliä tonnikalapitsaan, todellakin!


Tuoretta tilliä tonnopitsaan! Mikkokin tykkäsi - joskin mainitsi maun hieman pervoksi.

Söin joitain vuosia sitten Latviassa tonnikalapitsaa, jossa oli runsaasti tilliä. Vihdoin kokeilin itse kotona, että oliko se vaan todella hyvä pitsa muuten, vai toimiiko tilli todellakin pitsassa. Ja sehän toimii!

Aika paljon matkustavana ja pitsaakin silloin tällöin maistelevana voin sanoa, että ensimmäinen ja ainoa kerta, kun tonnikalapitsassa on ollut tilliä, ainakaan havaittavissa määrin, on ollut tuolloin mainitsemallani kerralla Latviassa. Tästä lähtien sitä on AINA kotitekoisessa tonnikalapitsassani. Nyt kyllä alkavat vaatimukseni pitsalle hiljalleen olla sellaiset, ettei missään enää voi saada parempaa pitsaa kuin kotona. :D

Täydelliseen tonnikalapitsaan tulee siis suunnilleen tällaisia aineksia:

hyvä, hieman paksuhko pohja
chilillä ja valkosipulilla maustettu tomaattikastike, jossa ripaus LUT:n hunajaa
eettisesti kalastettua tonnikalaa purkista (vedessä)
tuoretta tomaattia
ananasta
vähärasvaista fetaa
suolakurkkua
(aurinkokuivattua tomaattia, ehkä)
valkosipulia
mozzarellaa ja emmentaalia
suolatonta sitruunapippuria
Öljypuun valkosipulimajoneesia muutama tilkka
TILLIÄ

Päälle paistamisen jälkeen:
taas TILLIÄ
ja Öljypuun valkosipulimajoneesia muutama tilkka
sekä vahvaa Texas Pete -kastiketta, valkosipulista totta kai
mustapippuria myllystä
tuoretta tomaattia
oreganoa
ja hitunen juustoa vielä

Tästä ei pitsa parane, voin luvata :)

P.S. Ainakin tiedän, mitä teen siskolleni illalliseksi, kun seuraavan kerran ollaan meillä.